Kesä!

Nyt on virallisesti kesän ensimmäinen päivä! Jei jei. (Ihan sama vaikka sataa ja on kylmää!)

Suunnitelmissa ottaa mahdollisimman rennosti: tavata kavereita, hengata puistoissa, lukea, uida. Kyllä minulla hommiakin riittää, mutta nyt on ensimmäinen kesä 15 vuoteen, kun en tee koko kesää töitä. Tätä on syytä juhlistaa! Kolmen viikon päästä onkin sitten yksi merkkipaalu saavutettu: täytän 30 vuotta. Silloin toivon näkeväni mahdollisimman paljon ystäviä ja kavereita ja viettäväni mukavan illan heidän kanssaan.

Minulla on ollut kyllä ihan klassinen kolmenkympin kriisi. Olen joutunut kohtaamaan asioita aika moniin juttuihin liittyen. Olen opetellut ihan simppeliä elämänhallintaa. Laittanut taloutta balanssiin ja keskittynyt omaan jaksamiseen. Olen miettinyt, mitä haluan rakkauselämältäni ja "kokeillut" erilaisia miehiä. Olen myös ymmärtänyt, että ystävyyssuhteet on parhautta ja omaan hyvinvointiin panostaminen.

Nyt on jo aika hyvä fiilis, sellainen toiveikas. Ei yltiöoptimistinen niinkuin ennen vaan sellainen jalat maassa -myönteinen. Yritän takoa päähäni sitä, että en ole yli-ihminen, joka jaksaa mitä vaan.Välillä voi sanoa ei, välillä voi pyytää muut tekemään asiat puolestaan. Mutta ahkerammaksi haluan vielä muuttua. Haaveilua vähän vähemmän.

Huomenna treffeille no. 3. Ulkoilua oli suunnitelmissa, mutta sää näyttää aika surkealta. Tässä miehessä on ollut kivaa se, että hän on selkeästi ottanut sen suunnittelijan roolin tekemisten suhteen. Meikä voi relata - tapahtumajärjestäjälle tämä on nannaa. Nyt yritän jättää analysoinnit vähän vähemmälle ja mennä fiiliksen mukaan. Aivot kesäteloille!