Pakkorako

Tämä asia pälkähti tänä aamuna suihkussa: graduni ei edisty tämän blogin takia! Minulla on vahva pähkäilemisen ja nykyään myös kirjoittamisen tarve, ja tällä hetkellä tämä blogi tyydyttää nämä tarpeet. Kun aamulla ensimmäinen asia mielessäni pitäisi olla gradu ja siihen liittyvät asiat, pohdinkin mitä kirjoitan tänne. Looginen päätelmä: minun on pakko pitää taukoa blogikirjoittamisesta. Copycattaan samalla Possua, mutta taukoilen eri syistä sentään. Vieroitusoireita tulee taatusti ja sisko ja kaverit joutuvat kuulemaan paljon enemmän sepostuksiani ja analyysejani, mutta nyt ei auta muu.

Gradun deadline on marraskuun loppu, eli 1. joulukuuta kuulette minusta taas!

Illan viimeiseksi biisiksi:

Tuumista kiinni

Väsyttää. Minun piti herätä epäinhimilliseen aikaan tänään ja olen viettänyt päivän 9-10-vuotiaiden lasten kanssa. Lapset oli mainioita, ja oli hauska nähdä, miten paljon he nauttivat järjestämästämme ohjelmasta ja miten ne omat visiot loksahteli kohdalleen, mutta vähäunisen yön jälkeen olo oli ja on vähän nuutunut. Mutta kyllä se tästä.

Saan huomenna uuden tietokoneen näytön, mitä odotan innolla. En tiedä, miksi olen jumittunut vuosikausiksi tyytymään läppärin ruutuun. Tuumamäärä melkein kaksinkertaistuu, mikä tekee varmasti hyvää sekä silmilleni että ryhdilleni. Näihin asioihin pitäisi panostaa yhtä lailla kuin patjaankiin, kummankin kanssa kun viettää sen 8 tuntia päivässä. Teen läppärin kanssa töitä pöydän ääressä ja erillisellä näppäimistöllä, mutta usein huomaan kyyhöttäväni etunojassa. Salin ja uimisen avulla olen onneksi onnistunut hieman kompensoimaan tätä vuosia jatkunutta epäergonomisuutta. Aioin mennä tänään salille, mutta ei, ei sinne väsyneenä kannata mennä. Tirsat sen sijaan.

Ajatuksieni virta

Minun on viime aikoina tehnyt mieli kirjoittaa oman alani asioista, sillä ne ovat täyttäneet ajatukseni enemmän ja enemmän ja ne innostavat tällä hetkellä paljon. Vaikka henkilöllisyyteni on hyvinkin helposti selvitettävissä, en kuitenkaan koe luontevaksi kirjoittaa työhöni liittyvistä ihtohimoista, sillä silloin google paljastaisi minut armottomasti. Voisin ehkä aloittaa toisen blogin, mutta nyt on tekeillä projekti, jonka myötä pääsen kirjoittamaan näistä aiheista muutenkin - maltan kai odottaa sinne saakka.

Sika mieheksi kirjoitti tänään postauksessaan siitä, miten hän jää blogitauolle, koska tuntee identiteettinsä olevan murroksessa. Olen itse kokenut blogikirjoittamisen jossain vaiheessa ahdistavaksi, on tuntunut siltä, kuin se määrittäisi, sen millainen olen. Erityisen ahdistavaksi olen kokenut kirjoittamisen sillloin kuin aiheet ovat pyörineet ihmissuhteiden ympärillä. On tuntunut siltä, kuin pöllyttäisin uudestaan ja uudestaan samoja pohjamutia, nämä ajatukset ovat harvoin tuoneet mitään uutta elämääni. Olen sisuuntunut ja raivostunut: minä en ole yhtä kuin ihmissuhteeni! Elämässäni on niin paljon muutakin. Siinä vaiheessa, kun blogikirjoittamisesta oli tullut keskeinen osa elämääni ja eräänlainen identiteettini jatke, itseilmaisun väline, ahdistuin entistä enemmän. Enkö kykene kirjoittamaan mistään muusta kuin miehistä tai miehettömyydestä. Tällöin vaihtui blogi ja blogin nimi, meni aikansa ennen kuin aiheet muuttuivat, ainakin suurimmaksi osaksi.

Minä en ole yhtä kuin ihmissuhteeni, minä en halua olla yhtä kuin suhteeni miehiin, sillä olen niin paljon muutakin. En halua, että blogini nimi tai ne aiheet, mistä olen suurimmaksi osaksi kirjoittanut määräävät sen missä asioissa ajatukseni pyörivät. Minä olen mitä Tänään Ajattelin. Siksi tämä blogi on sitä mitä on, sekalainen valikoima ajatuksia, jonninjoutavasta höpöttämisestä satunnaiseen syvällisyyteen. Joskus kirjoitan edelleen miehistä, sillä kyllä ajatukseni toki niissäkin asioissa välillä pyörii. Usein huomaan perustelevani itselleni valintojeni oikeellisuutta tai vakuuttavani itseäni, että elämäni on hyvää, pöyhkeilen, vaikka en yleismaallisten mittareiden mukaan niin menestynyt olisikaan. Muokkaan asenteitani, perustelen näkemyksiäni, tuomitsen, yritän ymmärtää itseäni. "Elämäsi perimmäinen tarkoitus on oppia olemaan hiljaa ja seuraamaan ajatustesi jatkuvaa virtaa turhia selittelemättä." Ajatusteni virta: olen ohjannut sitä uusille uomille, olen antanut sen muokata itse reittinsä, olen antanut virran viedä ja olen määrännyt suuntaa. Turhia selittämättä, mutta ei kuitenkaan selittämättä.

Kotona ja kaukomailla

Sunnuntai-ilta ja syön syömäpuikoilla makaronilaatikkoa, kun puhtaat haarukat on lopussa...  :D

Voihan armastus. Tänään olenkin vältellyt erittäin tehokkaasti siivoamista ja tiskaamista. Sen sijaan lähdin ulkoilemaan kirpsakkaan syysilmaan, pällistelin hieman hanhia Pikku-Huopalahdessa ja kiersin videovuokraamon kautta kotiin. Katsoin The Artist -leffan ja toinen tuossa vielä odottaa, Pedro Almodovarin Iho jossa elän. Nyt kuuntelen Frank Sinatraa.

Ulkona on niin pimeää, ja olen täällä pienessä pesässäni, turvassa villasukat jalassa ja kaulahuivi kaulassa, tuttujen tavaroiden ympäröimänä. Siskon virkkaama pikku-totoro tuijottaa minua uskollisesti, tuhma poika jatkaa kasvamistaan ja Kiinan matkamuisto muistuttaa matkailuvuosista.

Tämä koti on turvasatamani ja täällä kerään voimia uusiin koitoksiin. Viikon päästä lähden pitkästä aikaa ulkomaille, Amsterdamiin neljäksi päiväksi työreissulle. Hollanti on juuri se maa, jonne matkustin ensimmäisellä ulkomaan matkallani 14-vuotiaana. On hauskaa palata sinne uudestaan. Väliin on mahtunut 24 muuta maata.

Kansainvälisyys ja matkustelu ovat olleet aina minua vahvasti määritteleviä asioita. Menin englanninkieliseen lukioon, seurustelin 7 vuotta kanadalaisen kanssa, olen opiskellut toisen tutkinnon englanniksi, tein 5 vuotta töitä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa, puolet kavereistani on ulkomaalaisia, väittelen englanniksi  - englanninkielisyydestä on tullut toinen identiteettini, se eloisampi ja kohteliaampi. Ja aina on ollut reissu mielessä - ja nyt alkaa olla taas kun rahatilanne on parantumassa.

Matkailu edustaa minulle vaikka mitä: uuden oppimista ja kokemista, avoimuutta, vapautta, vaihtoehtoisuutta. Minusta kaikkien tulisi matkustaa, jos ei muusta syystä niin siksi, että matkailun myötä oppii arvostamaan Suomea. Toisaalta näkee myös toisenlaisia tapoja elää. Tein opiskeluvaihdon Japanissa ja siellä esimerkiksi oppi arvostamaan suomalaista rentoutta ja kyseenalaistamisen kulttuuria, toisaalta meillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta kohteliaisuudesta. USA:ssa on myös todella avuliaita ja ystävällisiä ihmisiä, samoin Kanadassa. Tunisiaan minua ei saisi enää edes ilmaisilla lentolipuilla. Intian eksotiikka ja ruoka ovat päihdyttäviä, kiinalainen junamatkustus halvimmassa luokassa ei sovi heikkohermoisille, Ranskassa saa hyviä jälkiruokia, Unkarissa on viihdyttäviä operetteja ja Venäjällä voi kadulta ostetun leivän seassa olla pikkukivi.

Viime vuoden ajan olen matkaillut Helsingissä, tutustunut sen eri puoliin. Tämä pieni kotini on tukikohta parhaimmasta päästä. Juuri sopivasti keskustan ulkopuolella luonnon äärellä, mutta niin lähellä, että kun kaverit kutsuu, olen pienessä sujahduksessa kaupungin sykkeessä. Kahden pääväylän välissä, mutta ääniä ei kuulu ja ikkunasta näen kuusimetsän. Olen ollut onnekas, kun löysin tämän kodin, sillä on ollut suuri merkitys toipumisessani.

Tähtikartalla

Eilen tapaamani kaveri harrastaa jonkin verran astrologiaa ja hän halusi tietää, mikä minä olen naisiani. Modernisti näiden asioiden selvittäminen hoituu nettipalvelun avulla. En varsinaisesti usko astrologiaan, mutta minusta tällaiset "testit" ovat hauskoja itsetuntemuksen välineitä. Voit peilata omaa arviota itsestäsi korttien tai tähtikarttojen antamiin tulkintoihin: opit jotain itsestäsi joko olemalla samaa mieltä tai protestoimalla niitä vastaan. Plastic Dreamkin oli muuten kurkannut tarot-korttien maailmaan.

Astrologisen tähtikartan tekemistä varten tarvitaan vain syntymäaikasi ja syntymäpaikkasi ja sen koordinaatit. Tulkinnat osuivat hämmästyttävän yksiin luonteeni kanssa.

Nousumerkki Kaksosissa: 

"Sinä et hievahdakaan paikaltasi ellei tarjolla ole jotain sinua todella puhuttelevaa tai muuten hiukan vaaralliselta tuoksahtavaa juttua. Mustavalkoisena tyyppinä ryntäät kehiin joko täysillä tai sitten et ollenkaan. Oletat muiden olevan pelissä samoilla panoksilla ja pistät epäröimättä viimeisetkin nappulasi pöytään yhteisen projektin hyväksi. Elämässä täytyy olla haasteita tai se ei ole sinun elämääsi. Kuitenkin vedät puoleesi uskomattoman varovaisia ja materiaalisia Härkä tyyppejä, joiden hitaus ja pelokkuus saa pian sappesi kiehumaan."

Seikkailunhalu, täysillä panostaminen, haasteista nauttiminen, turhautuminen epäröiviin ja hitaisiin ihmisiin - tunnistan nämä puolet itsestäni. Vaikka olenkin oppinut ajattelemaan, että minun ei kannata odottaa muilta niin suurta panostusta, huomaan kuitenkin jatkuvasti turhautuvani, kun ihmiset eivät panosta asioihin yhtä paljon kuin minä.

Aurinko Kaksosissa: 

"Elämäsi perimmäinen tarkoitus on oppia olemaan hiljaa ja seuraamaan ajatustesi jatkuvaa virtaa turhia selittelemättä. Sanat ovat aina ajatuksia hitaampia ja siksi sinun selityksesi ovat suurimmaksi osaksi tahattomia valeita, joista lopulta jäät aina kiinni." 

Hahaa - tämä luonnehdinta sai minut nauramaan. Minä todellakin puhun paljon. Juttelin juuri eilen kaverini kanssa siitä, miten opimme kumpikin puhumaan vasta kaksivuotiaana, mutta sen jälkeen puhetta onkin riittänyt. Selitykseni ovat suurimmaksi osaksi tahattomia valeita. Hmmmmmmmmm... ehkä tämä viittaa jatkuvaan tarpeeseeni analysoida ja järkeistää asiat, piirre ja pahe, josta jään kiinni uudestaan ja uudestaan. Vähemmän selityksiä ja sanoja ja enemmän elämistä!

Kuu myös Kaksosissa:

"Tunteiden maailma on sinulle kuin loputon seikkailu, johon et koskaan kyllästy. Seilaat tottuneesti elämästä kuolemaan tai päinvastoin ja olet aina yhtä tosissasi. Sopeudut vaivattomasti uusiin tilanteisiin ja kaipaat jatkuvaa vaihtelua elämääsi."

Seilaan tottuneesti elämästä kuolemaan - excuse me? :D Mutta loppuosa ei voisi kuvata minua osuvammin. Olen kameleontti, joka sopeutuu kaikenlaisten ihmisten seuraan ja vaihtelunhaluisuus on yksi määrittävimpiä piirteitä luonteessani. Kyllästyn nopeasti.

Myös Merkurius on Kaksosissa: 

"Suu käy ja ajatus juoksee niin että et pysy aina itsekään mukana, puhumattakaan että ehtisit itse kuunnella mitä muilla mahtaisi olla sanottavana. Sinulla on aina joku uusi juttu kehitteillä eivätkä ajatuksesi yleensä ole enää siinä mitä suusi vielä selittää." 

Mitä, minullako aina joku uusi juttu kehitteillä, ei ikinä.

Venus Härässä: 

"Sinulle rakkaus on koskettamista, mielihyvää ja ehdottomasti myös turvallisuutta. Kaipaat käsin kosketeltavaa osoitusta rakkaudesta, sillä sanat eivät sinua lämmitä. Vaistoat toisen rakkauden tai rakkaudettomuuden hänen kosketuksestaan." 

Tämä luonnehdinta osui pelottavan oikeaan, ja nimenomaan rakkaussuhteiden suhteen. Suhteeni ovat aina alkaneet hyvin fyysisesti ja vasta fyysisyys on minulle osoitus toisen tunteiden olemassaolosta ja niiden syvyydestä. Myös minulle kosketus on ollut luontevin tapa osoittaa tunteeni. En ole hempeilijä, enkä oikein osaa kertoa tunteistani, mutta minulle on ollut aina luontevaa osoittaa tunteeni kehoni kautta. Kun rakastan ihmistä tai olen häneen erittäin ihastunut, antaudun hänelle ja kehollisuudelle täysillä. Järkeilylle tai estoille ei ole tilaa. Rakastan miehen koskettamista ja täydellistä antautumista nautinnolle. Nymfomaani on sana, jota minusta on käyttänyt useampikin mielitietty. Mutta tämä antautuminen vaatii sen, että olen ihastunut tai rakastunut;  nymfomaani minussa herää vain silloin, enkä raahaile satunnaisia miehiä kotiini.

Mars Vaa'assa

"Sinulla on aina ajatus mukana touhuissasi, mutta se ei välttämättä olekaan niin hienoa kuin miltä se kuulostaa. Sinä nimittäin tuppaat ajattelemaan liikaa ja miettimään erilaisia vaihtoehtoja niin ankarasti, että itse suoritus saattaa jäädä kokonaan tekemättä."

Niinpä niin. Minä todellakin ajattelen liikaa, mutta en kyllä jää miettimään erilaisia vaihtoehtoja kovinkaan pitkään. Pikemminkin valitsen välillä ratkaisun liiankin nopeasti.

Nyt voikin sitten miettiä, että muistinko syntymähetkeni kellonajan oikein, ja olisiko tähtikarttani ollutkin erilainen. Mutta sillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Nämä tulkinnat ja luonnehdinnat osuivat verrattain hyvin yksiin luonteeni kanssa, mutta millään muulla kuin omalla arviollani ei ole loppujen lopuksi merkitystä. Tunnen itse itseni parhaiten.

Onni

Kotona, saunan jälkeen, raikkaana ja miettien, vieläkö lähden Helsingin yöhön. Hetki sitten katselin saunan terassilta 7. kerroksesta öistä Helsinkiä ja mietin, miten hyvä minun on olla. Elän rikasta elämää. Minulla on ystäviä ja elän juuri sellaista elämää kuin haluan elää. Olen valinnut juuri ne oikeat ihmiset elämääni, ihmiset, jotka tuovat elämääni onnea ja iloa. Vietin illan hyvän ystävän luona, joka on hämmästyttävän samanluonteinen kuin minä. Tapasin hänet ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten ja luokallisesta ihmisiä tunnistin hänet välittömästi hengenheimolaiseksi. Olisimme voineet kohdata jo 14 vuotta sitten, jos olisin mennyt samaan lähilukioon kuin siskoni, mutta sen sijaan lähdin maailmalle jo silloin. Elämä toi meidät kuitenkin yhteen vuosikymmen myöhemmin. On hienoa kun toinen ymmärtää puolikkaasta lauseesta, mistä puhut. Tämän ihmisen kanssa voin olla oma itseni ja hyväksyn hänet juuri sellaisena kuin hän on - ja hän hyväksyy minut.

Olen myös onnellinen, että minulla on sisko, joka on ollut paras kaverini 30 vuotta. Miten mainiota onkaan, että myös se ihminen, jota et ole valinnut elämääsi, vaan jonka elämä valitsi sinulle, on hyvä ystävä.

Kiitollisuus on hyvä tunne.

Nyt sitten. Kolme tuntia ulkoilmaa Suomenlinnassa. Päivällinen ja puoli pulloa viiniä ystävän luona. Sauna. Kello on kymmenen. Vieläkö lähden? Mieltä lämmittää vielä viime viikonlopun riehakkuus. Let the body decide.

Hukassa hyvä itsetunto

Haluaisin tavata miehen vailla itsetunto-ongelmia. Olen ymmärtänyt, että nämä miehet ovat harvassa ja olen ymmärtänyt, että aina kun minulla menee maku jostain miehestä, kysymys on nimenomaan siitä, että mies tavalla tai toisella ilmentää heikkoa itsetuntoaan tavalla, joka saa karvani pystyyn. Nuoren Kollin uhoaminen, epävarman kaverini naisten piikittely, kaukorakkaani jatkuva tarve esiintyä ja naurattaa. Näitä tarinoita voisi jatkaa loputtomiin. Hyvä itsetunto, olipa mies rikas, köyhä, ruma tai komea, on kaikkein viehättävin piirre miehessä.

Hyvä itsetunto ei tarkoita sitä, että pidät itseäsi täydellisenä tai olet täydellinen, vaan sitä, että hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet, etkä koe tarvetta alentaa muita oman arvosi kohottamiseksi tai toisen mielen pahoittamiseksi.

Loppujen lopuksi olen tavannut elämäni aikana vain harvan hyvällä itsetunnolla varustetun miehen. Yksi syy, miksi olen laittanut eksäni jalustalle, on se, että hän oli yksi näistä miehistä. Hänen käyttäytymisensä oli vakaan ystävällistä, eikä lainkaan arvaamatonta, sillä saatoin luottaa siihen, että hänen toimintansa pohjaa hyvän itsetunnon varaan, ei muiden ihmisten hänestä tekemien arvioiden pohjalle. Tällaisen ihmisen kanssa on hyvä olla, sillä sinun ei tarvitse pelätä, että hän ylireagoisi asioihin: vetäisi herneen nenään mitättömistä asioista, ottaisi asiat liiallisen henkilökohtaisesti tai tulkitsisi asioita negatiivisuuden linssin kautta. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen ei myöskään kaipaa jatkuvaa suitsutusta ja huomiota itsetuntonsa pönkittämiseksi.

Mutta eipä siinä mitään, jostain syystä olen tuntenut vetoa miehiin, joilla ei ole niin hyvä itsetunto, mutta jotka ylenmääräisellä itsevarmuudella ovat peittäneet tämän. Ehkäpä on ollut kyse omasta tarpeestani tuomita, asettua yläpuolelle, joten olen kiinnostunut tällaisista ihmisistä ja tietyllä tapaa näin pönkittänyt omaa itsetuntoani. Luulen, ettei minulla ole enää tällaista tarvetta vaan voin huomata miehet, joiden kanssa on aidosti hyvä olla.

Iso G ja nuoruuden into

Gradun dedikseen on kaksi kuukautta. Tähän mennessä olen sivumennen vieraillut graduni luona, mutta nyt on otettava kimpsut ja kampsut ja asetuttava taloksi. Haluan sen ja tutkinnon nyt alta pois, sillä en halua jättää asioita kesken. Sitten minusta tulee tuplamaisteri. Se tuntuu ihan mukavalta ajatukselta, tai ainakin se on konkreettinen osoitus, että olen tällä vuosikymmenen kestäneellä opiskelu-urallani saanut jotain konkreettista aikaan. Useampi serkkuni on valmistumassa samoihin aikoihin ja yhden kanssa ajateltiin pitää yhteiset pirskeet. Meidän suvussa opiskellaan pitkään ja hartaasti. Serkuistakin monella on useampi tutkinto. Ollaan ilmeisen tiedonjanoisia ja ei kovinkaan rahanahneita - tai sitten vain päättämättömiä.

Teen itse tällä hetkellä töitä, joissa pääsen hyödyntämään kummassakin tutkinnossani oppimiani asioita. Olen tästä kiitollinen, sillä kumpikaan tutkinto ei ole suoraan ammattiinvalmistava. Olen kuitenkin aina ollut sitä mieltä, että ihmisten pitäisi opiskella sitä mikä kiinnostaa, eikä vain sitä alaa, millä työllistyminen on todennäköisintä. Tunnen monta, jotka ovat opiskelleet itselleen "järkevän ammatin" eivätkä ole tehneet päivääkään alan töitä.

Eilen törmäsin Unicafessa pariin nuorempaan "kollegaan", pariin nuorukaiseen, joiden opiskelut ovat loppusuoralla ja jotka ovat nyt siirtymässä alan töihin. He ovat niiiiin ihanan innokkaita ja freesejä, luottavaisia omiin ideoihinsa. Tapasin myös ryhmän oikeustieteen opiskelijoita, jotka tekevät organisaatiolleni erään projektin ja oli hienoa jutella ja ideoida heidän kanssaan. Itseasiassa seurustelen nykyään hyvin paljon itseäni viittä vuotta nuorempien kanssa. Moni meistä kyynistyy vanhetessaan ja siksi näistä nuoremmista ihmisistä saa imettyä itseensä sellaista intomielisyyttä, joka vanhemmilta ja varovaisemmilta on usein katoamassa. Ovat vielä niin siloposkisiakin, voi itsekin kuvitella olevansa vielä nuori kun heitä katselee. Vaikka olen kyllä sitä mieltä, että naamani näyttää paremmalta näin vanhemmiten. Todella upeeta Eddietä siteeraten: "My whole body hangs off these cheekbones."

Uh, mutta nyt olen taas sivuraiteilla - gradun kimppuun!

Naisen tuoksu, ja miehen

On se aika kuukaudesta, kun olen trallallaalaa iloinen ihan vain senkin takia, että veressäni virtaa maksimaalinen määrä sitä hormonia, joka tekee minusta naisen. Juuri nyt olen hedelmällisimmilläni ja se on ilmeisen iloinen asia - ainakin kehoni mielestä. On hauska huomata, miten kehoni herkistyy, se on kuin viritetty. Pahimpien kipujen aikana mietin, menenkö hakemaan pillerit, joka tekee tästä tuskasta lopun, mutta luopuisinko näistä hetkistä, joina tunnen itseni niin naiseksi kuin nainen voi tuntea.

Tutkimusten mukaan miehet kykenevät haistamaan, kun nainen ovuloi. Lyhyen empiirisen kokeilun perusteella sanoisin, että tämä on täysin totta. Menin kotona vietetyn työpäivän jälkeen kuntosalille, ja minua vastapäätä bussissa istunut mukavanoloinen mies ei saanut silmiään irti minusta. En ollut laittautunut ja pukeutunut hyvinkin tylsästi, enkä keksi muuta selitystä, kuin että hän reagoi tuoksuuni. Varsin pienellä salilla huomasin monen vilkuilevan minua, enemmän kuin normaalisti, jopa hakeutuvan lähemmäksi esimerkiksi venyttelemään, ja jälleen olin ihan samannäköinen kuin yleensä.

Tuoksuilla on yllättävän suuri vaikutus. Lauantaina minut pysäytti baarissa ihan kivannäköinen mies ja kysyi, saako minuun tutustua. Ensin sanoin, että toki, mutta sitten vaihdoin sekunnin murto-osassa mieleni - miehen hengitys haisi minun nenääni pahalta. Mies tuli myöhemmin illalla kysymään, miksi torjuin hänet ja minulla olisi ollut simppeleistä simppelein vastaus, mutta eihän minusta ollut sanomaan asiasta. Joskus muistan myös lukeneeni, että jos geenit ja ominaistuoksut sattuu yhteen, toisen hengitys ei haise pahalta vaikka se jonkun toisen mielestä saattaisi haistakin.

Tuoksut menevät suoraan ytimeen, ne ohittavat järjen ja järkeilyn. Joskus kun mies käyttää erityisen hyväntuoksuista tuoksua, tuntuu siltä kuin sinua ravisteltaisiin sisältäpäin. On aivan sama mitä ajattelet miehestä, hänen luonteestaan tai ulkonäöstään, tuo tuoksu saa sinut huumaantumaan - ainakin hetkeksi.

Jossain vaiheessa perehdyin jonkin verran tuoksujen maailmaan. Lueskelin tuoksujen eri tyypeistä ja hajuvesien peruskemiasta ja siitä, miten tuoksu mukautuu ihmisen ominaistuoksuun. Sama tuoksu ei tuoksu samanlaiselta eri ihmisillä. Olisikohan jossain hajuvesien erikoisliikkeessä mahdollista saada syvempää perehdytystä hajuvesien maailmaan?  Olisi hauska oppia lisää tuoksuista, niin kiehtovia ja kiihottavia kun ovat. En ole aikoihin ostanut uutta hajuvettä, huomenna taidankin mennä hieman testailemaan, josko löytäisin seuraavan tuoksuni. Miksi vain lukea tuoksuista kun ne voi myös tuntea!