No niin!

Koska on vapaailta miehestä ja koska pitäisi tiskata, bloggaan ja luukutan musiikkia. Koska parisuhteilu on draamatonta höttöä, on ryhdyttävä epätoivoisiin tekoihin (vähän niinkuin naururaidan päällelaittaminen Studio Julmahuvissa). Tutustukaamme parisuhdeseksiin.

Ainahan minä olen sen tiennyt. Tuskin tapaan miestä, joka haluaisi seksiä yhtä usein kuin minä. Joten olen tämänkin miehen kohdalla joutunut tukahduttamaan nymfomaniaani aina välillä, ja odottamaan. En nyt kovinkaan pitkään, mutta jonkin verran pitkään kuitenkin. Mies on välillä vähän Mr. Moody. Enemmän fiilistyyppi kuin minä seksinkin suhteen. En ymmärrä oikein näitä "nyt olen vähän väsynyt"-tilanteita.  No anyhow, koska olen fiksu tyttö, en painosta. Yleensä siis saan seksiä ainakin parin päivän välein.

Taadadaa... kummallakin on oikea fiilis ja vireystila... fast forward.... tällä miehellä on paljon karvoitusta ja minusta se on erittäin seksikästä. Rintakarvoja on hauska pörhöttää. Nuori Kolli soitti minulle tässä yksi päivä ja tenttasi tietoja miehestä. "Onko se karvainen" oli yksi kysymys, ja reaktio vastaukseeni oli "Arvasin!". Ehhehehhehehhehh... Kolli sai mielestään hyvän selityksen sille, miksi olen tykästynyt mieheen. Kolli on melkein karvaton itse....  Kai rintakarvat kertoo jotain testosteronitasoista tai jotain, ja koska epäilen itse olevani varsin korkean estrogeenitason nainen, niin ehkäpä se viehättää. Vaikka viehättipä se Kollikin muuten kuin luonteeltaan.

Noniin, back to business. Rintakarvat pörhennetty, check. Onkohan minusta sittenkään tähän? Apua, ei taida olla. Sorgen. Liian yksityistä. Bloggarin ura, fail.

Barbiturate Love

Jos viikonlopun jälkeen ahdisti, niin eipä ahdista enää. Olen kyllä niin pihkassa. Mies on huomaavainen, seksikäs, hassu ja kaikkea muuta mahdollista. Seksi on niin hyvää ja paranee vain. Luulisi joutuvansa tekemään kompromissin jollain alueella, kun hyvä tyyppi tulee kohdalle, mutta ei, tätä miestä voisin panna lopun ikääni. Hmm... ketkäs tutut tätä blogia lukikaan... :p

Hormonimyrsky

Prosessikuvaus hyvän seksin vaikutuksista deittailevan sinkkunaisen aivokemiaan saattaisi mennä suunnilleen näin:

Hieman ennen seksiä:
Onkohan tämä ihan fiksua? Kun ei olla vielä sovittu suhteen statuksestakaan.

Kun ollaan jo päästy itse asiaan:
Oih, ihan sama, tämä tuntuu liian hyvältä!

Juuri seksin jälkeen:
Tämä mies on juuri se oikea minulle. Hän varmasti tuntee aivan samalla tavalla, koska tämä yhteydentunne on niin vahva!

Päivä seksin jälkeen:
Olenpa hyvällä tuulella ja odotan innokkaasti miehen tapaamista uudelleen.

Kaksi päivää seksin jälkeen:
Kaipaan häntä niin paljon.

Kolme päivää seksin jälkeen:
Niin, sanoiko hän deittailevansa edelleen muita?!

Kolme ja puoli päivää seksin jälkeen:
Screw him! It's nothing or all.

Neljä päivää seksin jälkeen:
Jahas, hormonitoiminta on palannut normaaliksi. Hmm... katsellaan, miten homma etenee ja meanwhile tuo tyyppi tuolla on muuten aikas hottis...

Aika nopeasti toivun oksitosiinimyrskystä, mutta on kyllä myönnettävä, että aika hutera olo tuosta aivokemiallisesta hurrikaanista jää. En kadu seksiä, sillä se on osa tutustumisprosessia ja itselleni tärkeä osa yhteensopivuuden testaamista, mutta seksi palakoon kuvioihin vain jos suhde muuttuu vakavammaksi.

Parempi pyy pivossa, vai miten se meni?

Proffa on kymmenes mies, jonka kanssa olen harrastanut seksiä. Onko se paljon vai vähän, en tiedä. Aprillipäivän ja vapaapäivän kunniaksi ajattelin sukeltaa sinkkubloggarin klassikkoaiheeseen: blogistin seksihistoriaan! Lupaan syöttää pajunköyttä ainakin yhteen tarinaan.

1. Sen menetys
Olin hyvin viaton teini. Minulla ei ollut poikapuolisia kavereita poikakavereista puhumattakaan ja hyvä kun uskalsin puhua pojille. Vasta kun muutin 16-vuotiaana isompaan kaupunkiin lukioon, aloin pikkuhiljaa tutustua vastakkaiseen sukupuoleen, kuitenkin hyvin kömpelösti. Neitsyyden menetin loppujen lopuksi yhden illan jutun kautta vasta 18-vuotiaana. Baareihin (laillisesti) pääseminen oli omituinen vaihe elämässä. Niissä piti käydä, vaikka suurimman osan ajasta tunsin oloni niissä todella vaivautuneeksi. Jonain kertana päädyin suutelemaan nuoren miehen kanssa, jonka vein illan päätteeksi opiskelijakämppääni. Seksi oli outoa, hermostuttavaa eikä kovinkaan ihmeellistä.

2. Ensirakkaus
Olin 20-vuotias ja opiskellut vuoden yliopistossa. Vastakkaiseen sukupuoleen tutustuminen oli edelleen vaivaannuttavaa puuhaa. Olin liian itsetietoinen, enkä tiennyt, miten seurustelusuhteita muodostetaan. Loppukesästä osallistuin kaverin juhliin, joihin hän oli kutsunut ihmisiä, jotka liittyivät tavalla tai toisella hänen Pietarin vaihtoonsa. Vierailin tämän kaverin luona naapurimaassa aiemmin keväällä ja tuleva poikaystäväni oli tutustunut kaveriini Pietarin baarissa Transsiberia-junareissullaan. Bileissä juotiin tolkuttomasti vodkaa ja päädyimme tanssilattialla kosketuksiin. En ollut aluksi kauhean ihastunut, mutta kolmannella tapaamiskerralla vietimme viikonlopun yhdessä. Miehen lempeys ja viisaus sulattivat sydämeni. Olin rakastunut raukka ja siksi seksi oli liiankin merkityksellistä.  Päädyimme pariksi monien käänteiden jälkeen ja olimme yhdessä reilut kuusi vuotta. Seksi oli todella hyvää koko suhteen ajan ja varmasti yksi tärkeimpiä syitä, miksi pysyimme yhdessä niin pitkään vaikka suhteen dynamiikka ei ollut kunnossa. Seksin kautta saimme yhteyden toisiimme. Tämä mies osasi yhden niksin, johon en ole koskaan myöhemmin törmännyt - kyseinen niksi vaatii vahvat käsilihakset ja takaa naiselle nautinnon!

3. Prinssi
Olin sydämensä särkenyt 27-vuotias ja lähdin ystäväpariskunnan kanssa erääseen kaukaiseen maahan, jossa ystäväni oli asunut aiemmin. Vietimme aikaa ystäväni paikallisten tuttujen kanssa ja viimeisenä iltana seurueeseen liittyi mies, josta olin kuullut jo paljon tarinoita. Vietimme yhdessä seuraavan yön ja päivän. Kohtaaminen oli maaginen ja mies kiehtova: älykäs verbaalikko, yläluokkainen dandy, henkilökohtainen stand up -koomikkoni, joka lievitti hauskuudellaan suruani. Seksi ei loppujen lopuksi ollut kovinkaan erikoista. Prinssi olisi halunnut naimisiin kanssani ja rakentaa kunniakseni rakkauttaan ilmentävän temppelin, jos olisin sattunut menehtymään nuorena ja kauniina.

4. Nuori Kolli
Sitten tapahtui Nuori Kolli! Kräsh-Boom-Bang. Intohimoista seksiä ensimmäisillä treffeillä. Suoraviivainen, teknisesti taitava alfa-uros, jonka kropassa tai ulkonäössä ei ole mitään ihmeellistä, mutta, jonka jäntevä olemus vaikutti minuun oudon vahvasti. Vittuileva, henkisesti kypsymätön ja vastustamaton. Tästä miehestä ja seksistä puuttui kuitenkin täysin hellyys.

5. Pikkujoulujatkot
Punainen hame, punaiset saappaat ja punaista huulipunaa. Pokasin miehen baarista, vein kotiin, end of story. Nothing special.

6. Muusikko
Sitten siirrytäänkin jo vuoteen 2013. 30-vuotiaaksi mennessä olin siis harrastanut seksiä viiden miehen kanssa, mikä tarkoittaa, että olen ollut viimeisen vuoden aikana varsin..öhöm… vapaamielinen. Ei niin, ettenkö olisi ollut sitä aiemminkin: 4/5 edellisen miehen kanssa olen harrastanut seksiä 12h sisällä ensitapaamisesta. Seuraavaksi ihana muusikko. Menimme parin jenkkikaverini kanssa baarikierrokselle, jonka tavoitteena oli tehdä mahdollisimman moni suomalainen mies "feeling uncomfortable". Heillä oli karvaita kokemuksia suomalaisista miehistä ja heidän jäykkyydestään. Monta monta alkoholiannosta myöhemmin kaverini usuttaa minut puhumaan selkäni takana olevalle yksin istuvalle miehelle. Päädymme syvälliseen keskusteluun semiotiikasta ja ihmissuhteista, suomalaisuuden ytimestä. Vien miehen luokseni, keskustelemme, kuuntelemme musiikkia ja rakastelemme. Tarinassa olisi ollut aineksia suurempaankin, ellei miehen paljastus elämäntilanteestaan olisi säikäyttänyt minua. Seksi oli hieno kokemus: muusiko ymmärtää rytmin, temmon, kosketuksen merkityksen, ja henkinen yhteys välillämme teki kokemuksesta erityisen.

7. New Yorker
Viime kesänä taisin hieman huumaantua kesästä, lämpimistä kesäöistä ja nuorista miehistä. New Yorkissa opiskeleva nuori suomalaismies kesälomallaan. Hauska tyyppi, mutta hieman outo kokemus, eikä mitenkään erikoista seksiä.

8. To the 90's
Nyt jo hieman nolottaa. Pitkä ja komea nuori mies pokaa minut bussissa matkalla baarista kotiin. Siinä vaiheessa, kun tajuaa harrastaneensa seksiä neljällä eri vuosikymmenellä syntyneiden miesten kanssa, niin kokemusrepertuaaria alkaa olla jo ehkä riittävästi kolmikymppiselle naiselle. Myös sängyssä tunsin itseni jo hieman vanhaksi nuoren miehen viriiliyden äärellä.

9. Turkulainen
Tämä mies on erikoinen tuttavuus viime syksyltä. Hänellä ei loppujen lopuksi ollut mielessä kuin vain ja ainoastaan se yksi asia, vaikka alussa osasikin hyvin harhauttaa. En koskaan tuntenut itseäni samalla tapaa seksiobjektiksi kuin tähän miehen kanssa. Toiset treffit johtivat seksiin, joka oli ihan kelvollista. Kokemus kuitenkin vakuutti minut siitä, että seuraavan kerran haluan harrastaa seksiä sellaisen miehen kanssa, jonka kanssa minulla on aito henkinen yhteys.

10. Proffa
Tähän mennessä olin harrastanut seksiä viidesti miehen kanssa, niin ettei se ollut kovinkaan merkityksellistä tai ihmeellistä. Proffa oli viides mies, jonka kanssa seksi on tuntunut tavalta täydentää henkistä yhteyttä toiseen ihmiseen. Seksiä harrastimme siis neljänsillä treffeillä viiden kuukauden tuntemisen jälkeen. What happens next is unknown. Pidin erityisesti proffan suudelmista. Hän on ensimmäinen kohdalleni sattunut mies, joka on ymmärtänyt niskasuudelmien tehon. Mmm…

***

Minusta ei ole loppujen lopuksi niinkään tärkeää, millon seksiä harrastaa ensimmäisen kerran vaan millainen yhteys sinulla on kyseiseen ihmiseen ennen seksin harrastamista. Itse hullaannun älykkäistä ja verbaalisista miehistä, ja seksi on voinut tuntua merkitykselliseltä ja rakkaudentäyteiseltä jo viisi tuntia ensitapaamisen jälkeen. Jos henkistä yhteyttä ei ole syntynyt ennen seksiä, seksi ei tässä asiassa luonnollisesti auta. "Magic starts to happen" siinä vaiheessa, kun seksiä harrastaa sellaisen miehen, jonka tapa nähdä maailmaa on jo tehnyt vaikutuksen.

Olen kokemusten keräilijä - nuorempana keräilin uusia maita matkoillani. Olen tainnut saavuttaa saman lakipisteen seksikokemusten kanssa kuin matkailussa: enää ei jaksa matkustaa uuteen maahan vain maasaldoaan kartuttaakseen. Tiedän kokemuksesta olevani uskollinen yhden miehen nainen rakastuttuani ja sehän hienous parisuhteessa on, että sillon sitä seksiä saa huomattavasti säännöllisemmin!

Neljännet treffit

Nyt voi tuulettaa: Daaliah on ollut ensimmäisillä neljänsillä treffeillä sitten viiden vuoden takaisen sinkkuuntumisen! Tämän kunniaksi saatte yksityiskohtaisen treffiraportin.

Tapasimme eilen lähellä proffan uutta asuntoa ja käppäilimme lounaalle ravintolaan, jossa tarjottiin herran kotimaan ruokia. Neljänsillä treffeillä treffikumppanin tuntee jo aika hyvin, joten yhdessäolo tuntui luontevalta. Juttelimme paljon proffan työkuvioista, sillä hän on käymässä läpi aika pahaa urakriisiä ja pohdimme mitä vaihtoehtoja hänellä on. Proffan kanssa on ilo jutella, sillä hän on fiksua seuraa. Välillä hän on hyvinkin "socially awkward", mutta tässä vaiheessa ainakin koen sen vain suloiseksi ja höpsöksi piirteeksi.

Lounaan jälkeen kävelimme proffan uudelle asunnolle ja sepä onkin todella mukava asunto! Jopa mukavampi kuin aiemmat asuntomme Meilahden talossa. Proffan työkaveri lähti ulkomaille töihin ja proffa muutti nyt tämän ihmisen asuntoon. On kiva huomata, että meillä on hyvinkin samanlainen maku asumisen suhteen, klassinen ja luonnonläheinen. Höpöttelimme sohvalla ja proffa halusi "kokeilla" harrastustani. Hän on hyvin kiinnostunut puhumiseen liittyvästä kiinnostuksen kohteestani, joten pidin hänelle ohjatun session, jossa hän pääsi kokeilemaan taitojaan tässä lajissa. Hyvin hän klaarasi.

Siinä sitten istuskelimme ja välillä proffa laittoi kätensä selkänojalle taakseni. Jossain vaiheessa proffa kysyi, että mitäs nyt tehdään? :D Hieronta? Eiköhän se nyt ole itsestään selvää, että jos neljänsillä treffeillä tavataan jomman kumman kotona, niin ajatuksena ei ole vain sohvalla istuskelu. Suutelimme vihdoin. Ja daadadadaa - harrastimme seksiä. Proffa oli kovin innokas ja itse olin pikemmin sillä mielellä, että eihän tässä ole mikään kiire. Proffalla on ehkä ollut vähän pidempi tauko kuin minulla tällä saralla. Seksistä jäi hyvä mieli. Se oli jännittävää, tyydyttävää ja myös hellää, ja miten hyvältä tuntuikaan olla miehen kainalossa. Mikään ei vedä vertoja sille rentoutuksen muotona. Juttelimme hieman siitä, mitä seksin harrastaminen merkitsi ja olimme molemmat sitä mieltä, että "let's not jump into conclusions". Proffalla on kahdet treffitkin sovittuna ensi viikolle kahden eri nettideittinaisen kanssa! :D

Lähdimme lopulta proffan kämpältä seikkailemaan proffan uusiin kotimaisemiin ja eksyimme läheiselle lähiöalueelle. Juttelimme niitä näitä ja puheltiin aikataluistamme seuraavien viikkojen aikana. Sitten lähdin bussilla kohti kaverin tupareita. Proffa kyseli, kuinka kovasti halusin lähteä bileisiin, mutta koska olin tullut Helsinkiin nimenomaan kyseisten juhlien takia, en aikonut jättää niitä väliin.

On mielenkiintoista huomata, miten paljon olen muuttunut 12 vuoden aikana. Olen ollut kaksikymppisenä lähes identtisessä tilanteessa. Harrastin seksiä miehen (eksäni) kanssa, josta pidin paljon, mutta joka edelleen deittaili muita naisia. 20-kymppisenä olin tässä tilanteessa täysin rikki ja mustasukkainen ja halusin tehdä selväksi, että emme voi olla muuta kuin kavereita, koska miehen olisi mielestäni täytynyt tietää välittömästi, haluaako hän minut tyttöystäväkseni. Nyt ajattelen hyvin eri tavalla. Hyvä seksi toi samantapaisen kiintymyksen tunteen kuin 12 vuotta sitten, mutta omistushalun ja mustasukkaisuuden sijasta koen, että nyt olemme syventäneet suhdettamme tällä saralla ja todenneet, että myös suhteen fyysinen puoli toimii. Seksin ei tarvitse merkitä sen enempää. En pitänyt täysin kiinni päätöksestäni, että harrastaisin seksiä seuraavan kerran kun se olisi "rakastelua", mutta harrastin seksiä kuitenkin ihmisen kanssa, josta olen aidosti kiinnostunut ja josta aidosti välitän. Yksi minua mietityttänyt asia oli se, onko välillämme riittävää fyysistä vetovoimaa ja kemiaa ja nyt tiedän, että sitä on.

Oksitosiinin hiipuessa vähitellen kehosta, reaktiona on aina väistämättä lievä laskuhumala. Tiedän kuitenkin kokemuksesta, että kehoni hormonit tasoittuvat hyvin pian ja ettei minun tulisi tehdä liian suuria päätelmiä tuntemuksistani muutama päivä seksin jälkeen. Liiallinen kiintymisen tunne kaikkoaa ja epätoivoinen tarve tietää tarkalleen "minne suhde on menossa" haipuu. Asiat kulkevat omalla painollaan. Jos olemme toisillemme sopiva pari ja molemmat toivoo suhteen etenevän, se etenee. Tänään proffalta tulikin taas kuulumistenkertomisviesti ja oli mukavaa, ettei hän viitannut millään tavalla harrastamaamme seksiin. Se oli merkityksellistä ja suhdettamme syventävää, mutta olisi tuntunut banaalilta antaa sille tiettyjä sanallisia määreitä tai merkityksiä. Seksi on loppujen lopuksi suhteen muodostumisen kannalta hyvin arkinen asia, vain osa kokonaisuutta, omalla kohdallani kuitenkin niin tärkeä osa, etten voisi ilman sen toimivuutta viedä suhdetta eteenpäin. Säännöllinen seksielämä on, myönnettäköön, ykköshaaveeni tällä hetkellä. Voin kuvitella sen osaksi suhdettani proffaan ja tämän selville saaminen teki näistä erittäin hyvät neljännet treffit.

Hitaasti deittaillen

Huhhuh. Onneksi tuollainen rakastumishuumafiiliskin menee muutamassa päivässä ohitse samalla tavalla kuin Nuoren Kollin aiheuttamat oksitosiinihuumat. Mutta on mukavaa tietää, että voin noinkin tuntea ja että proffa voi herättää hempeitä tunteita minussa. Mutta vielä ei ole aika pyöräyttää miestä elämäni keskipisteeksi ja kipsuttaa alas prinsessatornin portaita. En vieläkään luota tarpeeksi, vaikka mies on hoitanut deittailun ihan oppikirjan mukaisesti. Erityisen kivaa on, että hän haluaa sopia seuraavat treffit jo treffien aikana ja laittaa aina tekstiviestin tapaamisen jälkeen. Treffien välillä kommunikaatio on ollut aika tahmeaa, mutta loppupeleissä oikeastaan nuo vain nuo tapaamiset vie juttua eteenpäin.

Olemme kommunikoineet kolme kuukautta ja tavanneet kolme kertaa. Tämä on loppujen lopuksi todella vähän. Sen verran tiedän, että vaikka mies on aika omituinen, niin tämä ei tunnu häiritsevän minua. Itseasiassa omituisuus on minun kohdallani jopa positiivinen asia kun se yhdistyy ystävällisyyteen. Omituisuus on kiinnostavaa. Pahin pelkoni ihmissuhteissa on tylsistyminen ja proffan kaltaisen informaationarkkarin kanssa tylsiä hetkiä tuskin tulisi. Hänellä on teoria aiheesta kuin aiheesta ja välillä en tajua puoliakaan siitä, mistä hän puhuu. Hän vaikuttaa myös riittävän spontaanilta ihmiseltä ja saavan kicksejä siitä, että asiat tapahtuvat improvisoiden.

Olen tuntemattomilla vesillä sen suhteen, että en ole koskaan deittaillut näin platonisesti. Emme ole edes suudelleet. Tutustumisesta puuttuu fyysisen puolen tuoma huuma ja se on itseasiassa hyvinkin virkistävää. Minusta on jopa tullut sen verran vanhankantainen ajatuksissani, että seksi on alkanut muodostua mielessäni jonkinlaiseksi suhteen sinetiksi. Sillä allekirjoitetaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä kumpikin suhteelta haluaa.

Salatut aseet

Pomo kehui tänään, ja se tuntui hyvältä. Kehuminen on taitavasti käytettynä erityisen toimiva johtamisen keino. Se saa kehutun janoamaan lisää kehuja eli työskentelemään ahkerammin. Hyvä palaute motivoi ja saa oman työn tuntumaan merkitykselliseltä. Kehuja täytyy vain antaa sen verran harvoin ja sopivassa kohdin, että ne eivät menetä painoarvoaan. Pomoni kehui minua viikkopalaverissa, mikä oli tietenkin erityisen mukavaa. Näin työtekijä ehdollistetaan hyväksi työntekijäksi.

Kehujen lisäksi lisävirtaa työhön on tuonut minulle eräs ennestään tuntematon nautintoaine - kahvi! En ole 31 vuoteen juonut kahvia ja tällä hetkellä mieleni tekee huutaa "halleluja!". Miksen ole aiemmin tajunnut, että on näinkin yksinkertainen keino pitää itseänsä virkeänä myös niinä aiemmin niin sumuisina iltapäivän tunteina. Vain yksi kuppi kahvia lounaan yhteydessä ja olen kuin uudestisyntynyt ihminen.

Tämä prinsessatorneilu tuntuu myös hyvältä. Minulla on rauhallinen olo, sillä tiedän tarkalleen, kuinka kiinnostunut proffa on minusta ja kuinka paljon hän on valmis näkemään vaivaa suhteen edistämiseksi. Tämänkin dynamiikan ymmärtämisen kohdalla voisin huudahtaa "heureka!". Meni 31 vuotta sen ymmärtämiseen, että asioiden aktiivisen edistämisen sijasta voin antaa miehen johtaa tilannetta ja keskittyä olemaan vastaanottava ja kannustava. Kun roolit ovat selvät kummallakin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten nopeasti tai hitaasti asiat etenevät. Mies voi rauhassa fiilistellä omia tunteitaan ja kiinnostuksen astettaan ja samoin voin tehdä minä. Hän osoittaa kiinnostuksensa yhteydenotoilla ja minä niihin vastaamalla. Kumpi vain voi halutessaan jättäytyä pelistä pois, eikä energiaa kulu sen arvailuun, kenen pitäisi olla seuraavaksi yhteydessä ja kuinka usein ja onko yhteydenpito tasapainossa.

Kävimme eilen nähtävyyksien katsomisen välissä kotonani. Istuimme sohvallani ja tunsin vetovoiman välillämme. Miten helppoa olisi ollut koskettaa ja suudella. Mutta en halunnut, että siirtyisimme vielä sille tasolle. Proffa painoi hetkeksi päänsä olkapäälleni ja tuntui oikealta, ettei muuta tapahtunut. Tiedän, että seksuaalisuus on minussa hyvin vahva voima ja päästäessäni sen valloilleen, se valtaa minut kokonaan. Se on muodonmuutos yliajattelevasta ihmisestä 100 %:sti kehollaan läsnäolevaksi olennoksi. Miehille tämä on ilmeisen vaikuttava kokemus, koska moni on halunnut siitä erikseen mainita. Seksuaalisuus on se elementti, jossa olen vahvoilla, mutta en halua hämärtää omaa tai miehen arvostelukykyä sillä. Haluan kaivata toista ihmistä hänen läsnäolonsa, sanojensa ja välittämisensä vuoksi, en siksi, että hän tuottaa minulle ruumiillista nautintoa, ja haluan miehen tuntevan samoin minua kohtaan. 

Selibaatti?

Olen omaa omaa tunne-elämääni tutkisteltuani päätynyt siihen lopputulokseen, että kun harrastan seksiä seuraavan kerran, se on rakastelua. Minä pakenen seksiin, joten minun on kohdattava pelkoni ja yritettävä luoda yhteys vastakkaiseen sukupuoleen tunteiden, ei kehoni, kautta.

Oopiumi

Tänään on ollut omituinen päivä: mielessäni on myllertänyt ja olen tuntenut itseni harvinaisen aggressiiviseksi. On tehnyt mieli manata syvimpään helvettiin duunipaikka, keskenkasvuiset yhteistyökumppanit ja lyhytnäköinen pomo. Edes salilla ja uimassa käyminen ei ole auttanut tähän mielenmylläkkään ja vielä vähemmän ahdistavan piinaavan zombieviihteen katsominen. Heh, olen tainnut muuttua kaksikymppiseksi testosteronia ja elämäntuskaa uhkuvaksi nuoreksi mieheksi :D

Joko minä olen jonkin todella vahvan kipupisteen äärellä tai sitten pidän tästä miehestä erityisen paljon. Muistan, miten kävin samantyyppisen kokemuksen läpi harrastettuani ensimmäistä kertaa seksiä Nuoren Kollin kanssa. Silloin hullaannuin suin päin ja päästin kaikki suojamuurini alas. Kun mies ei sitten vastannutkaan odotuksiani, huomasin, että kävin läpi erooni liittyviä tunteita; ahdistusta siitä, että toinen ei tunne yhtä vahvasti kuin minä. Luulen, että tästä on nytkin kysymys: käyn läpi joitakin tunnemuistin jälkiä. Tällä kertaa taidan surra kykenemättömyyttäni yrittää löytää yhteys ja luoda tunneside mieheen muun kuin seksin kautta.

Muistan, miten seurustellessani tiesin, ettei suhde johtaisi mihinkään ja tiesin, että meidän pitäisi puhua asiasta ja päättää lopettaa suhteemme. En osannut puhua, enkä osannut kohdata tätä väistämättömyyttä. Sen sijaan pakenin seksiin. Ajattelin, että seksin avulla turruttaisin ahdistukseni ja löytäisin puuttuvan yhteyden kumppaniini. Hetkittäin näin tapahtuikin; silloin, kun en enää ajatellut mitään vaan oli vain minun kehoni ja hänen. Ahdistus katosi mutta vain palatakseen pian takaisin.

Olen aina ajatellut, että suhteeni seksiin on mutkaton, mutta voikin olla, että seksi on minun oopiumini ja turruttajani ja siksi uskallan lähestyä vastakkaista sukupuolta vain sen turvin.

Seksiä liian aikaisin

Minulle on pikkuhiljaa alkanut valjeta sellainen kiistämätön tosiasia, että en ole kovinkaan hyvä romanttisissa suhteissa. En edes tiedä, osaanko luoda merkityksellisiä rakkaussuhteita. Ystävyyssuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessäkin olen taitava, mutta kun puhutaan naisen ja miehen välisistä ei-platonisista suhteista, olen seikkailija ilman karttaa ja kompassia.

En edes tiedä, miten naiset ja miehet tutustuvat toisiinsa ja olen ollut siinä luulossa, että se tapahtuu seksin kautta. Jos minä pidän jostakusta, harrastan hänen kanssaan seksiä, ehkä ensimmäisellä, ehkä toisella tai ehkä kolmannella tapaamiskerralla. En edes tiedä, mitä on tutustua johonkuhun ennen kuin seksi tulee mukaan kuvioihin. En osaa sanoa minä pidän sinusta tai että välitän sinusta muutoin kuin kehoni kautta.

Harrastimme seksiä turkulaisen miehen kanssa ja tästä kohtaamisesta jäi todella outo fiilis. Pidän miehestä ja hän selvästi minusta, mutta tällä kertaa minusta tuntui, että seksi tuli kuvioihin aivan liian pian - enhän edes tunne koko ihmistä! Ehkä tämä tunne johtuu siitä, että tämä mies on mielestäni aidosti potentiaalinen. On paljon helpompaa harrastaa seksiä miehen kanssa silloin, kun on ilmiselvää, että miehen luonne tai elämäntilanne on sellainen, ettei suhde hänen kanssaan olisi muutoinkaan mahdollinen. Nuoren Kollin kusipäisyys tekee hänestä mainion fuckbuddyn ja muusikon henkilökohtaiset ongelmat tekivät hänestä harmittoman intohimon kohteen. Näiden miesten kohdalla pystyn helposti ajattelemaan, että ainoa konkreettinen asia, jonka he voivat minulle tarjota on fyysisten tarpeideni ja halujeni tyydyttäminen.

Mutta entä sitten, kun kohdalla on mies, joka voisi tarjota minulle jotain muutakin kuin seksiä? Silloin se seksi voisi mahdollisesti odottaa? Niin voisi, jos kyseessä ei olisi minunkaltaiseni tumpelo. Ärsyttää ja hävettää.

Mikä siinä seksin harrastamisessa sitten on niin haitallista, jos pitää ihmisestä, vaikka ei tätä hyvin vielä tunnekaan? Tilanne on hankala, koska taidamme olla kumpikin yhtä hämmentyneitä, mitä pitäisi tapahtua seuraavaksi. Olemme harrastaneet seksiä, vaikka hädin tuskin tunnemme toisiamme ja välillämme ei ole vahvaa tunnesidettä. Mitä tässä pitäisi tehdä? Jatkaa seksin merkeissä vai palata seksittömään deittailuun? Omalla kohdallani seksillä jatkaminen ei ole vaihtoehto, koska se saa minut liian hämmentyneeksi. Miehelle seksitön linja on varmasti yhtä hämmentävää, kun kerran jo harrastimme seksiä.

Naiset ja miehet! Jos pidätte toisistanne, malttakaa hetki sen seksin kanssa!

Huume

Hormonit ovat kiehtovia, ja nimenomaan kehon itsensä tuottamat hormonit. Olen kirjoittanut tästä aiheesta ennenkin, mutta aihe jaksaa edelleen kiinnostaa. Hormonit ohjaavat sekä käyttäytymistämme että tunteitamme. Ne selittävät, miksi stressaantunena on paska fiilis, miksi valoisina kesäöinä on vaikea saada unta, miksi urheilun jälkeen tunteen itsensä maailman valtiaaksi ja miksi toisen ihmisen kosketus tuntuu niin hyvältä. Mielihyvähormoneihin koukkuuntuu ja kun joku asia saa olosi erityisen hyväksi, alat kaipaamaan tuota asiaa. Haluat lisää ja jos et saa heti uutta annosta, alkavat vieroitusoireet.

Olen jo alkanut toipua Nuoren Kollin minulle sunnuntaina aiheuttamasta oksitosiinihuumasta. Jos toissayönä minulla oli vielä tarve lähettää Kollille höttöinen "kaipaan sinua" -viesti, niin nyt jäljellä on enää kutina vatsanpohjassa. Haluan lisää, mutta en enää välttämättä juuri Nuorelta Kollilta. Oksitosiinia ei turhaan kutsuta kiintymyshormoniksi, sillä se saa sinut ajattelemaan, että juuri tämä ihminen on erityinen.

Lueskelin mielenkiintoista artikkelia (Oxytocin, Fidelity and Sex) oksitosiinin vaikutuksista. Ryhmälle miehiä oli tehty testi. Osa miehistä oli onnellisessa parisuhteessa ja osa miehistä oli sinkkuja. Miehille annettiin oksitosiinia sisältävä nenäsuihke ja viehättäväksi luokiteltava naistutkija lähestyi heitä. Ne miehet, jotka olivat parisuhteessa pyrkivät pitämään suuremman etäisyyden naiseen kuin sinkkumiehet. Näin tapahtui kuitenkin ainoastaan oksitosiinisuihkeen antamisen jälkeen. Oksitosiinia erittyy kosketuksen ja seksin myötä, ja ilmeisesti juuri oksitosiini saa miehen pitämään etäisyyttä muihin naisiin. Mikä on siis tehokkain tapa varmistaa miehen uskollisuus? Säännöllinen läheisyys. Kun nainen varmistaa, että miehen veressä on jatkuvasti riittävästi oksitosiinia, hänen ei tarvitse pelätä pettämistä. Hieman kyllä mietityttää tuossa tutkimuksessa se, että varatut miehet pitivät etäisyyttä viehättävään naiseen vain suihkeen jälkeen. Erittyykö oksitosiinia vain oman puolison välittömässä läheisyydessä? Kun ei olla enää käsi kädessä, niin vain oksitosiinisuihke muistuttaa sitoumuksesta?

Samassa artikkelissa kirjoitetaan myös oksitosiinitason nopeasta tippumisesta ja sen tuomasta ahdistuksesta. Tämä saattaa olla, joillekin ihmisille niin tuskallista, että se jopa estää kiintymisen. Itse taidan kuulua tähän ryhmään. En voi kuvitella harrastavani seksiä Nuoren Kollin kanssa joka viikko, koska tarvitsen vähintään viikon pari edellisestä kerrasta toipumiseen. Orgasmissa oksitosiinia erittyy erityisen paljon ja siksi pudotuskin on suurempi. Paijailu ja lähekkäin oleminen sen sijaan takaavat tasaisemman oksitosiinin tuotannon. Tässä on siis selitys sille, miksi ei kannata välttämättä hypätä saman tien sänkyyn, jos ei halua aiheuttaa ahdistusta itsessään tai toisessa.

Miksi sitten seksillä on usein suurempi vaikutus naiseen kuin mieheen? Ilmeisesti estrogeeni vahvistaa oksitosiinin vaikutuksia ja testosteroni vaimentaa. Naiselle hyvä seksi (lue: orgasmi) on kuin laitettaisiin heroiinia suoraan suoneen, mutta miehelle kokemus on pikemminkin leppoisaa pilven pössyttelyä. Vieroitusoireetkin ovat sen mukaiset. Mies tarvitsee pidemmän vaikutusajan koukuttuakseen, kun taas nainen voi olla myyty yhdestä kerrasta. Hyvillä rakastajantaidoilla varustettu mies voi saada naisen lankeamaan itseensä ennätysvauhdilla. Varjopuolena vain on se, että näin nopeasti kiintynyt nainen voi olla hyvin arvaamaton, suorastaan skitso.

Nuori Kolli on siis kuin huumetta minulle, extacy-nappi kielen alla, kannabis-lehti pikkuleivässäni. Kummasti tätä toleranssiaan pystyy näköjään kuitenkin parantamaan ihan vain puhtaalla järkeilyllä. Jotain hyötyä epäromanttisuudesta.

Panokaverisuhde ja haikailun aikaikkunat

Vaikuttaa siltä, että saatamme lipua Nuoren Kollin kanssa säännöllisempään panokaverisuhteeseen. Usein puhutaan siitä, miten panokaverisuhteessa on pidettävä tunteet ja fyysinen puoli erillään toisistaan. Toiseen ei saa ihastua, eikä elätellä toiveita siitä, että suhde muuttuu joksikin muuksi. Minusta tämä on melko mahdotonta. Itseasiassa olen sitä mieltä, että juuri ajatus siitä, että tämä saattaisi muuttua joksikin muuksi tuo panokaveri-suhteeseen sen vaatiman jännitteen ja tekee siitä ylipäätään mielekästä. Minunkaltaiseni naisen kohdalla. Ei kaikkien.

Olen huomannut Nuoren Kollin kanssa tietynlaisen kaavan. Tapaamme ja noin viikon ajan tapaamisen jälkeen oksitosiinit jylläävät kehossani. Se huutaa: Tämä mies sai olosi niin hyväksi, että hänen pitäisi olla kiinteä osa elämääsi. Hän on potentiaalisesti hedelmöittänyt sinut ja hänen pitäisi olla pitämässä huolta jälkikasvusta. Kaksi vuotta sitten näiden hormonien jälkimainingit tekivät oloni kurjaksi ja epätoivoiseksi. Asiat ovat muuttuneet. En nykyään jaksa murehtia ja pystyn erottelemaan toisistaan hormonihuurut ja todellisuuden. Tiedän, että viikossa kehoni ja mieleni rauhoittuu.

Tapaamisten hinta on siis jonkin aikaa kestävä haikailu. Kuitenkin juuri tämä haikailu tekee panokaverisuhteesta jännittävän. Oli aika jolloin pidin Nuorta Kollia totaalisena ääliönä. Silloin minun ei tehnyt mieli tavata häntä ollenkaan. Nyt kun pidän häntä vähintään hyvänä tyyppinä ja hetkittäin jopa potentiaalisena seurustelukumppanina, saan seksistä paljon enemmän irti. Tunteita on mukana sen verran, että seksi on intiimiä ja intensiivistä.

Nuori Kollikin haikailee välillä minun perääni. Yleensä silloin kun edellisestä tapaamisesta on kuukausia. Hänellä on romanttiset hetkensä. Tähän mennessä emme ole koskaan haikailleet toistemme perään samaan aikaan. Syynä se, että minä haaveilen hänestä heti tapaamisen jälkeen ja hän vasta paljon myöhemmin. Suhteemme jännite perustuu osaltaan siihen, että on mahdollista, että jossain vaiheessa olemme romantiikannälkäisiä yhtä aikaa. Tähän on nyt suurempi todennäköisyys, koska ajattelen hänestä ylipäätään myönteisemmin.

Pohjimmiltani olen kuitenkin vapaa. Vapaa ihastumaan kehen vaan, milloin vaan.

Kainalodomina

Viikonloppu jälleen plakkarissa. Matkalla kohti Turkua. Nyt viikonloput tulee vietettyä melkeinpä Helsingissä, kun minulla on siellä vielä kämppä ja kaverit ja juttuja mitä hoitaa. Löysin Turusta jo uuden kodin, mutta muutan sinne vasta lokakuussa. Uusi kämppä on kiva. Kaksio seitsemännessä kerroksessa puistonäkymällä. Turun vuokrataso on edullinen, siis todella edullinen. Sain kaksion keskustasta samalla hinnalla kuin Helsingissä saisi... ei mitään. Turku loksahtelee kohdalleen.

Perjantaina osallistuin edellisen työpaikan järjestämään seminaariin. Se oli onnistunut. Olemme jättäneet jälkemme. Lukioaikainen kaverini tuli yöksi. Muistan kun neljä vuotta sitten olimme molemmat musertuneita. Minä olin tuusannuuskana juuri päättyneen seitsenvuotisen suhteen jälkeen. Häneltä oli kuollut perheenjäsen. Nyt olemme kumpikin tasapainossa ja huolettomia. Elämä, se ei petä. Ystävyys kantaa.

Lauantaina lähdin Kotkaan. Tapasimme pitkästä aikaa. Minä ja kaksi yliopistokaveriani, joihin tutustuin tasan kymmenen vuotta sitten. Paljon on muuttunut ja paljon on aivan kuin ennen. Kymmenen vuotta sitten olin seurusteleva parikymppinen. Nyt olen teinivuosiaan elävä kolmekymppinen. Kaverini on nyt kahden lapsen äiti. Toisen kaverin elämä on melkein ennallaan.

Tänään kävin salilla ja siitä jäi taas hyvä mieli. Endorfiinit laukkaa. Pääsin vielä oksitosiini-apajillekin. Nuori Kolli tuli käymään. Tämä tapaaminen oli huvittava. Kolli halusi kokeilla jotain uutta, antaa minun olla dominoivampi. Minä sitten tein parhaani, mutta eihän Kolli voi mitään viiksikarvoilleen. Arvasin Kollin ottavan ohjat käsiinsä aiemmin tai myöhemmin ja mielihyvin annoin hänen tehdä niin. Nautin hänen seurastaan juuri tästä syystä - minun ei tarvitse johtaa. Kerrankin. Se on hyvin rentouttavaa. Kolli kutsui minua "kainalodominaksi"  jossain vaiheessa, kun en vain jaksanut pysyä roolissa.

Viikonloppu kuitattu - kohti seuraavaa viikkoa. 

Väreilyä

Yksi asia minussa on muuttunut. En enää vatvo ja ylianalysoi asioita. Siksi tämän blogin luonnekin on muuttunut. Viime aikoina olen lähinnä raportoinut tänne mitä omasta mielestäni hauskaa olen tehnyt. Minulla on kiire elää elämääni. 

Jonkin verran olen pohtinut ystävyyttä. Keväällä minulla oli tarve olla yksinäni ja en osannut arvostaa sitä, että seuraani hakeuduttiin. Nyt nautin taas seurasta ja lähestyvä muutto on saanut minut herkistymään: mitä nämä ihmiset merkitsevät minulle. Olin eilen juhlissa ja juttelin amerikkalaisen kaverini kanssa, joka on muuttamassa parin kuukauden päästä Berliiniin. Hänellä on ollut omat vaikeutensa elämässä ja hän joutunut kokemaan myös taloudellisia ongelmia. Hän oli aidosti onnellinen uuden työni takia ja hänen innostuksensa sai minut iloiseksi. Sama nainen saattoi minut myöhemmin illalla bussille, kun olin juonut muutaman drinkin liikaa. Välittämistä. Se tuntuu hyvältä.

Perjantaina menin baariin tanssimaan miespuolisen kaverini kanssa, josta olen joskus tänne kirjoitellut. Hän on mahdottoman hauskaa seuraa tanssilattialla ja meillä oli mitä rattoisin ilta. Välillämme on kemiaa, mutta luulen, että on antoisampaa pysyä kavereina. Nyt kun meistä vihdoin on tullut sellaiset vuosien jälkeen. Hän on näitä projektipoikiani, joita olen välillä läksyttänyt melko lailla. Perjantaina olimme kuitenkin vain kaksi toistensa seurasta nauttivaa ja tanssilattialla pomppivaa kaverusta. Se tuntui hyvältä.

Juttumme Pitkän Tumman Komean kanssa ei taida edetä minnekään. Kävimme melko tiiviisti treffeillä, mutta muutamaa halausta lukuunottamatta emme koskettaneet toisiamme. Ei siinä mitään. Ei heti tarvitse hypätä sänkyyn. On kuitenkin outoa, kun koskettaminen ei tunnu luontevalta. Hänen halaamisensakaan ei tuntunut miltään. Kehomme eivät selvästikään värähdelleet samalla taajuudella.

Perjantaina tanssilattialla riehumisen jälkeen hyppäsin bussiin kohti kotia. Viereeni istahti pitkä vaalea komea nuorimies. Värähdys. "Jatkoille?" Mietin hetken ja sanoin kyllä. Silkinpehmeä iho.  Yhteensopivat kehot. Yhden yön sanattomat säännöt.

Ehkä se, että käytän vähemmän energiaa asioiden analysoimiseen, on tehnyt minusta tällaisen. Avoimen, herkästi viehättyvän, väreilevän, kokeilevan ja kokevan.

Vaara

Edellisen postauksen kommenteissa kysyttiin, miksi en aloittaisi vakituista fuck buddy –suhdetta Nuoren Kollin kanssa. En uskalla.

Minusta on tullut varsin kovapintainen. Miesuhteet harvoin hetkauttavat minua suuntaan tai toiseen. Kohtaaminen Muusikon kanssa maaliskuussa oli lähes yhtä sykähdyttävä kuin Nuoren Kollin kanssa, mutta tunteeni kylmenivät nopeasti, kun selvisi, että mies kärsii vakavasta riippuvuudesta. Nuoreen Kolliinkin olen suhtautunut viimeiset 1½ vuotta melko välinpitämättömästi. Olemme välillä nähneet seksin merkeissä, mutta olen pitänyt häntä sen verran kusipäisenä, ettei tapaamiset ole saaneet tunteitani roihahtamaan. 

Sunnuntainen tapaaminen oli erilainen, sillä se muistutti minua ensikohtaamisestamme kaksi vuotta sitten. Ihastuin häneen päätä pahkaa, mutta viikko tapaamisen jälkeen olimme jo riidoissa. Avauduin hänelle tunteistani ja hän vastasi tavalla, joka sai aikaisempaan pitkään suhteeni liittyvät kipukohdat ilmiliekkeihin. Plastic Dream on kirjoittanut siitä, miten pahalta tuntuu, kun mies sanoo, ettei tunne tarpeeksi. Sen kuuleminen on paskamaista silloin, kun itsestä tuntuu, että teidän kahden välillä oleva yhteys on jotain ainutlaatuista. Kun hyvä seksi saa oksitosiinin virtaamaan naiskehosi suonissa ja miehessä on vaaran ja viettelyksen magiaa. 

Nuorella Kollilla on outo vaikutus minuun. Hän on arvaamaton ja siksi kiehtova. Silkkisen pehmeä ja myrkyllisen pisteliäs yhtä aikaa. Vähän niin kuin tämä heinäkuinen sää. Viikonloppuna kuvankaunis hellesää ja nyt syksyisen harmaata. Kuumaa ja kylmää. Huumetta minun kaltaiselleni jännityksenetsijälle. Säännöllinen fuck buddy –suhde olisi riski, sillä en luota siihen, että olisin turvassa hänen kanssaan. Niin kauan kuin minä olen se, joka torjuu Nuoren Kollin lähentymisyrityksiä ja vittuilee miehen ”out of blue” –hempeilyille, olen kuivilla vesillä. Mutta jos minä lankean, tämä mies ei kannattele sydäntäni hellävaroen. Siksi olen nyt vaarassa. Aivan liian avoin ja hormonihuuruinen.

Heinäkuu

Lääkäri, lääkäri, miten hoitaa 31-vuotiasta naista, joka kärsii vanhenemisenpelosta ja alakuloisuudesta? Tajunnanräjäyttävää seksiä. Parempaa lääkettä ei olekaan.

Voi Nuori Kolli, vaikka tiemme ovat kohdanneet harvoin näinä kahtena vuotena, on jokainen kohtaaminen kohonnut arjen harmauden yläpuolelle. Olemme rakastelleet, panneet, nauraneet ja tunteneet sielujen sympatiaa. Olemme riidelleet, haastaneet toisiamme ja taistelleet vallasta.

Tänään istuit edessäni ja minua nauratti. Siinä sinä olet ja silmiesi pilke hymyilyttää minua. Suutelet juuri niin hyvin kuin muistan ja olet otteissasi juuri niin taitava kuin aiemminkin. Minua naurattaa. Siinä sinä olet.

Kun kemia on niin vahvaa, että sitä voisi erehtyä luulemaan rakkaudeksi.

Nuori Kolli, kiitos kun herätit minut eloon.

Tämän viikonlopun biisi suomalaiselta bändiltä Rubik: Storm In a Glass of Water

Makaa sängyssä raukeina

Minulla on nyt selkeästi vähän tylsää, kun aikaa ja innostusta kirjoittamiseen löytyy. Sika Mieheksi kirjoitti kevätkiimasta. Nyt kun ei ole kiire mihinkään ja sattumoisin on juuri se aika kuukaudesta, niin huomaan ajatusteni palaavan uudestaan ja uudestaan seksiin. Nyt voi sitten ne tutut, jotka tätä blogia lukee, ja jotka katsoo parhaaksi olla tietämättä yksityiskohtia seksielämästäni, lopettaa lukemisen.

Siitä on nyt melkein neljä vuotta kun olen viimeksi harrastanut säännöllisesti seksiä. Laskin, että väliin on mahtunut neljä eri miestä, mutta näistä jokaisen kanssa olen voinut olla intiimimmin enintään kolmeen otteeseen (tosin tämä ote on voinut kestää kaksi viikkoa). Ajatus siitä, että olisi mies, jonka kanssa seksiä olisi säännöllisesti, on ilahduttava. Seksi on rentouttavaa ja erityisen rentouttavaa se on silloin, kun kumppaninsa tuntee.

Kun Mikko (hah!) kertoi, että tapaisi minut mielellään uudestaan, mutta ei haluaisi olla treffeillä, vittuilin hänelle, että aikomuksena ei ollut raiskata häntä. Nyt kun hän näköjään haluaa edelleen olla tekemisissä kanssani, vaikka tietää, että olen kiinnostunut hänestä muuten kuin kaverina, katson oikeudekseni raiskata hänet. Eikun... No mutta, en osaa ajatella häntä ilman, että ajattelen, millaista seksi olisi hänen kanssaan. Minähän en usko minkäänlaisiin kolmansien tai viidensien treffien sääntöihin, vaan seksi saa minusta tulla kuvioihin niin nopeasti kuin hyvältä tuntuu. Yleensä noin 24 tunnin sisällä. No niin joo. Apua.

Mikko olisi minun seitsemäs seksikumppanini. Olenko minä nyt ihan normaali, kun fantasioin jo seksistä tämän ihmisen kanssa? Mutta tosiaan, tämähän on se ratkaisevin ero romanttisen suhteen ja kaverisuhteen välillä. Romanttisten tunteiden kohteesta saa myös seksifantasioida. Minä fantasioin sunnuntai-iltapäivistä, jolloin sängystä ei tarvitsisi nousta lainkaan. Laiskoista sellaisista, Ultra Bran Savanni nukahtaa -biisin sanoin:

toisaalta rakastan sitä hetkeä 
jolloin kaksi leijonaa  
makaa sängyssä raukeina  
Savanni nukahtaa iltapäivän kuumuuteen 
myös me nukahdamme väsyneet leijonat  
Peiton alle apinanleipäpuun katveeseen 
keltainen ja okranvärinen maa  
Se on leijonan osa

Seksi pakopaikkana

Olen viettänyt viimeiset 14 tuntia sängyssä. On vapaapäivä, eikä minulla ole ollut minkäänlaisia suunnitelmia. On paljon asioita, joita voisin tehdä ja joita ehkä pitäisikin tehdä, mutta olen vain loikoillut sängyssä ja katsonut tv-sarjoja. Ulkona on upea talvipäivä, mutta edes auringonpaiste ei ole houkutellut minua ulos. Olen ajatellut paljon seksiä ja ihmissuhteita. Osittain näihin ajatuksiin on johdattanut HBO:n sarja Tell Me That You Love Me. Tykästyin sarjaan heti ensimmäisen jakson jälkeen. Siinä kerrotaan kolmen erilaisen pariskunnan elämistä, joita yhdistää saman terapeutin vastaanotot. 

Tässä sarjassa on hyvin erilaisissa elämänvaiheissa olevia ja erilaisten ongelmien kanssa painivia pareja. Yhden ongelmana on lapsettomuus, toisen kohdalla lapsiperheen arki, joka on vienyt seksin suhteesta. Kihlapari kamppailee luottamusongelmien kanssa ja terapeutin itsensä jo 43 vuotta kestänyttä sinänsä auvoista avioliittoa varjostaa syrjähypyn jälkimainingit. Eri ikäisiä pareja ja erilaisia, kuhunkin elämänjaksoon liittyviä, parisuhdetta hiertäviä asioita. Voiko alle kolmikymppisenä sitoutua loppuiäkseen yhteen ainoaan ihmiseen, voiko oman parisuhteen asettaa lasten edelle, voiko lapsettomuudesta kärsivä ja lasta haluava olla muuta kuin ahdistunut ja pakkomielteinen asian suhteen?

Sarjassa on todella paljon seksiä ja se on intiimiä, kiihkeää ja tarinan kannalta merkityksellistä, sillä jokaisen parin kohdalla parisuhteen ongelmat kiteytyvät seksin ympärille. Samastuin erityisesti kihlaparin suhteeseen, jossa seksi on pakopaikka: on helpompaa harrastaa seksiä kuin puhua asioista. Hyvä seksi voi olla se side, joka pitää kaksi ihmistä yhdessä, vaikka suhteessa olisi suuria ongelmia. Suhteeni eksääni oli juuri tällainen. Seitsemän vuotta loistavaa seksiä, mutta kuinka monta todella avointa ja rehellistä keskustelua siitä, mitä todella haluamme: ehkä vain yksi eromme jälkeen. Minun on paljon helpompi päästää toinen ihminen lähelleni seksin kautta kuin tunteiden tasolla. Silloin olen avoin. Avoin, suhteeton ja estoton, kuten muusikko minulle sanoi. Tunteista puhumista välttelen ja seksiäkin päädyn harrastamaan silloin kun minut vietellään älyni kautta. Löysin tälle määritelmänkin: sapiosexual - a person who is sexually attracted to the intelligence of others. Älyllisyys, seksi, mutta entäpä tunteet? Enkö skippaa jonkin vaiheen yli tässä ketjussa?

Tunnen olevani sellaisessa elämänvaiheessa, että olen valmis kokeilemaan erilaisia suhteita. Voisin ihan hyvin kuvitella olevani intiimissä suhteessa useammankin miehen kanssa, ilman että kiintyisin heihin sen kummemmin. En usko, että näin tulee käymään kovin usein, koska minun on kuitenkin ihastuttava ainakin yhdeksi illaksi. En koe tätä halua millään tavalla ahdistavaksi tai yritykseksi paeta jotain. Olen utelias. Älyllä hurmaaminen, seksi ja niiden välinen vuoropeli on kiehtovaa. En kuitenkaan näe syytä siihen, ettenkö jossain vaiheessa myös kiintyisi ja antaisi tunteiden tulla mukaan. Tässä iässä sitä kuitenkin harvoin tapaa ihmisen, jonka kanssa olisi valmis aloittamaan oikean suhteen. Silloin kaikkien tärkeiden asioiden pitäisi loksahtaa kohdalleen. Mutta en näe syytä siihen, että tätä palasten yhteenloksahtamista odotellessa eläisin kuin nunna. En enää usko, että pelkästään hyvä seksi saisi minua jäämään muuten toimimattomaan suhteeseen. Tunnen siis, että minun ei tarvitse pelätä, että rakastuisin vääränlaiseen ihmiseen, mikä antaa paljon enemmän pelivaraa kokeilemiselle. Mutta enpä usko, että tästä minkäänlaista seksiblogia muodostuu, vaikka kuinka toivoisitte siellä ruudun toisella puolella!

Nyt taidan katsoa vielä pari jaksoa HBO:n sarjaa. Sen kautta voi kurkistaa niihinkin ongelmiin, jotka saattavat tulla eteen sitten, kun sen puoliskonsa on jo löytänyt.

Rentouttavaa viikonloppua lukijoille!

Valintoja

Minusta vanheneminen on ollut antoisaa. Olen kokenut, että minusta on ikävuosien karttuessa tullut hieman viisaampi. Tämä näkyy itsetuntemuksessa ja kyvyssä ennakoida tilanteita. Koen, että olen oppinut aiemmista kokemuksista ja etten enää syöksy päätäpahkaa suhteisiin, joiden tiedän aiheuttavan minulle pitkällä tähtäimellä stressiä ja ahdistusta. Joku voisi kutsua tätä varovaisuudeksi, mutta mielestäni on kyse vain järkevästä itsensä suojelemisesta. Kestäviä ratkaisuja pikavoittojen sijasta.

Kohtasin viime viikolla kaksi valinnan paikkaa. Miehiin liittyen luonnollisesti. Kummankin kohdalla olen joutunut pohtimaan asioita pitemmällä tähtäimellä ja kysymään itseltäni, mihin olen valmis ja mitä oikeastaan haluankaan.

Juttelin maanantaisen treffikumppanin kanssa mahdollisista toisista treffeistä ja selvisi, että hän ei ole valmis varsinaiseen deittailuun, vaikka olisi mielellään muuten kyllä lähtenyt seuraksi. Jäin sitten miettimään asetelmaa ja päätin, että ei tapaamisissa ole tässä vaiheessa järkeä, jos minä olen kiinnostunut miehestä romanttisessa mielessä ja hän ei ole joko valmis uuteen suhteeseen tai ei ole riittävän kiinnostunut minusta. Päätin, että en halua laittaa itseäni siihen tilanteeseen, että elättelen toiveita miehen mielen muuttumisesta tai ryhtyisin rakentamaan kaverisuhdetta, kun haluan jotain muuta. Päätös oli lopulta helppo tehdä, kun olin rehellinen itselleni ja ennakoin niitä tunteita, joita asetelma tulisi herättämään minussa.

Toinen valinnan paikka tuli vastaan tänä viikonloppuna. Tapasin baarissa perjantaina miehen, jonka kanssa klassisesti ”kemiat kohtasivat”. Keskustelu meni nopeasti syvälliselle tasolle ja tuntui, että ymmärrämme toisiamme. On mahtava tunne, kun kommunikointi toisen kanssa on niin intensiivistä ja kiinnostavaa, että muu maailma ympäriltä katoaa. Alkoholi tottakai auttaa tällaisen tilanteen syntymisessä, mutta ei pelkkä alkoholi sellaista yhteyden tunnetta luo. Tuntui luontevalta kutsua mies luokseni ja viettää yö yhdessä, ja aamupäivä ja iltapäivä. Tuntui hyvältä päästää toinen iholle, rakastella ja nukkua toisen kainalossa. Puhua pehmeällä äänellä ja katsella toista hymyillen. Kuunnella yhdessä musiikkia ja puhua taiteesta. Muusikkohan tämäkin herra oli. Blogimaailmassamme ilmeisen vetoava tyyppi ;)

Mies on ihana ja välillämme oli vahva yhteys. Selvisi kuitenkin, että miehellä on eräs addiktio. Kyse ei ole alkoholista tai huumeista, mutta kuitenkin pahimmanlaatuisesta riippuvuudesta, joka vaikuttaa hänen elämäänsä hyvinkin paljon ja myös ihmisiin hänen ympärillään. Hän toi sen avoimesti esille ja ilmeisesti halusi pelata avoimin kortein. Olen lauantaista lähtien pohtinut asiaa ja kysellyt neuvoa ystäviltä. Yllättävän moni naispuolinen kaveri on sanonut, että anna mennä vaan. Heidän mielestään tässä vaiheessa on liian aikaista mietiä asioita niin pitkälle, että en tapailisi häntä tämän asian takia. Yhden miespuolisen kaverin suusta kuulin eilen vahvan vastakkaisen mielipiteen. Hänen mielestään on kyse niin pahasta addiktion muodosta, että minun ei kannata harkita seurustelua tämän ihmisen kanssa.

Voi olla, että on liian aikaista miettiä asioita vuosiksi eteenpäin tai pohtia, millaista olisi elää sellaisen ihmisen kanssa, jolla on kyseinen riippuvuus. Minä kuitenkin tunnen itseni. En minä osaa elää vain tässä hetkessä, vaan ennakoin ja suunnittelen. Minulla on myös vahva tarve löytää ratkaisu minua askarruttaviin asioihin. En halua myöskään ajatua tilanteisiin ja suhteisiin vaan tehdä tietoisen päätöksen siitä, onko jokin asia minulle hyväksi. Oli ihanaa päästää toinen ihminen lähelle ja oli upeaa löytää ihminen, joka ymmärsi minua niin hyvin. MUTTA, en halua suhteeseen miehen kanssa, jolla on tämä kyseinen addiktio tai oikeastaan mitä tahansa elämänlaatua selkeästi huonontavaa riippuvuutta. Isäni oli alkoholisti ja tiedän, miten tuhoava vaikutus riippuvuuksilla voi olla lähipiiriin. En pystyisi elämään miehen addiktion kanssa tai hyväksymään sitä ilman, että yrittäisin muuttaa häntä. En halua alkaa tapailemaan miestä, koska kiintyisin häneen väistämättä ja silloin olisi todella vaikea repiä itseään irti suhteesta.

Viikonlopusta ja tästä kohtaamisesta jää kuitenkin hieno muisto. Se antaa toivoa siitä, että voin löytää minua ymmärtävän miehen. Se myös muistutti niistä miellyttävistä asioista, joita parisuhteeseen kuuluu. Kosketus, katseet ja sisinpänsä avaaminen toiselle. Oli myös avartavaa kuunnella yhdessä musiikkia ja kuulla, mitä musiikki tarkoittaa ihmiselle, joka on omistanut sille koko elämänsä. Hän esitteli minulle paljon uusia musiikintekijöitä. Ehkä menen häntäkin vielä kuuntelemaan, vaikka en voi antaa sydämeni valita häntä.

Solange laulaa ”I decided that you are the him for me”. Jonain päivänä...

Blogin muhevointia

Ja, ai niin: me pantiin Nuoren Kollin kanssa Helsingin keskuspuistossa. :D