torstai 20. joulukuuta 2012

Miehistä egoa murskaamassa

Olen kirjoittanut aiemminkin siitä, miten olen usein törmäyskurssilla miehisen egon kanssa. Minulla menee säännöllisin väliajoin hermo siihen, miten herkkähipiäisiä miehet saattavat olla ylpeytensä kanssa. Teen projekteja, joissa olen yleensä esimiesasemassa. Minulla on vahvat mielipiteet, enkä pelkää tuoda niitä julki. Aika usein ajattelen, että minun tapani tehdä asiat on paras, vaikka näin vanhemmiten olen oppinut kysymään mielipiteitä muiltakin. Minulla on myös usein selkeä visio siitä, miten asiat pitäisi hoitaa ja vaikka pyrin perusystävällisyyteen, niin en tingi periaatteistani vain jotta toiselle ei tulisi paha mieli.

Olen huomannut, että tällainen tapa hoitaa asioita koettelee tiettyjä miehiä. Muutaman otteeseen tällä viikolla olen kohdannut miehen, joka on ahdistunut suorasukaisesta ja päättäväisestä tavastani hoitaa asioita. He ovat ottaneet itseensä asioita, vaikka kritiikkini ei ole kohdistettu suoraan heihin vaan johonkin asiaan, jota he ovat hoitaneet. Naisten kanssa harvoin törmään samaan ilmiöön. Naisia ei tunnu haittaavan se, että joku päättää heidän puolestaan, että on parempi tapa tehdä asioita, mutta miehiselle ylpeydelle tämä tuntuu olevan kolaus.  En tiedä, onko ongelmana se, että auktoriteetiksi asettautuu nainen vai jokin muu asia. Vetävätkö miehet samalla tavalla herneitä nenään toistensa kanssa työskennellessään?

Minä en ole kyllä yhtään vaimomateriaalia :D. Minusta ei ole miehisen ylpeyden hivelijäksi ja suojelijaksi. Seuraamassani Candlefordin postineiti - sarjassa oli osuva jakso, jossa erään keskeisen hahmon vaimo tilittää miehelleen, että hänen ylpeytensä on kuin perheen viides lapsi. Se vaatii samanlaista hoivaa.

7 kommenttia:

  1. "Kritiikkini ei ole kohdistettu suoraan heihin vaan johonkin asiaan, jota he ovat hoitaneet." Didn't quite get that. Kritisoit siis heidän työsuorituksiaan?

    Kritiikin vastaanottaminen on aina vähän vaikea tilanne, varsinkin jos se tehdään muiden kuunnellessa, ei se koskaan helppoa ole.

    VastaaPoista
  2. Kritiikinantotavassani on varmasti myös parannettavaa.

    Toisessa tapauksessa kyse oli siitä, että emme halunneet enää jatkaa yhteistyötä samojen graafikkojen kanssa. En siis varsinaisesti kritisoinut heidän työtään, mutta perustelin uudistumistarpeella sen, että emme jatkaneet enää yhteistyötä. He olivat sinänsä tehneet työnsä hyvin ja kehuinkin sitä, mutta jos visuaalinen ilme halutaan uudistaa, se onnistuu helpommin graafikkoa/kuvittajaa vaihtamalla, kuin pyytämällä kyseisiä tekijöitä vaihtamaan radikaalisti tyyliään. He ottivat uutisen henkilökohtaisena loukkauksena.

    Toisessa tapauksessa eräs organisaatioon kuuluva henkilö oli kysellyn "omine lupineen" tekijöitä projektiin, jonka tekijät oli tarkoitus päättää yhdessä. Nämä tekijät olivat "vapaaehtoisia" ja tästä syystä epäilin aluksi heidän pätevyyttään. Kyseiseen projektiin tarvitaan vahva näyttö, se on eräänlainen kunniatehtävä, jolla on suuri vaikutus organisaatiomme imagoon. Kun sitten arvostelin tätä menettelytapaa, kyseinen organisaatiomme kuuluva mies tulkitsi tämän hänen arvostelukykynsä lyttäämiseksi.

    Minua siis pänniise, että nämä miehet ottavat tällaiset asiat henkilökohtaisesti, ego edellä.

    VastaaPoista
  3. Haha, näen asian juuri päinvastoin. Näkökulmat kullakin.
    Kannattaisi ehkä kuitenkin miettiä omaa toimintatapaasi esimiehenä, jos koet että käytöksestäsi ja/tai tinkimättömyydestäsi aiheutuu ongelmia työyhteisössä. Hyvä esmies osaa toimia erilaisten alaisten kanssa eritavalla.
    Toki niitä kaikesta kaikesta turhaste(kin) herneen nenäänsä vetäjiä riittää toimi miten tahansa. On mielestäni kuitenkin hyvä tiedostaa oman käytöksensä vaikutukset. Toista ei voi muuttaa, omaa käytöstä sen sijaan voi. Yhtähyvään lopputulokseen voi päästä myös muilla keinoilla.

    VastaaPoista
  4. Hih. Luulen, että tässä on paljolti kysymys kommunikoinnista ja luottamuksesta. Ja omista asenteistani. Jostain syystä ennakkoasenteeni on se, että naiset hoitaa asiat miehiä paremmin :D Tämähän ei pidä paikkansa ja usein on vain kyse siitä, että asiat tehdään eri tavalla.

    Joo, kyllä mun on tässä vähän itsetutkistelua harrastettava kun näihin tilanteisiin tuntuu törmäävän useammin. Täytyy opetella olemaan vähemmän "jyrä". Joskus tuntuu vain tyhmältä keskustella asioista ns. "ruotsalais-tyyliin". Mitäs mieltä sinä olet? Oletko ajatellut, että asian voisi tehdä näinkin? Siis siinä tapauksessa, kun olen jo päättänyt, että jokin asia on tehtävä tietyllä tavalla. Mutkikasta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, että loputon keskustelu ei johda mihinkään, joskus jonkun on vain tehtävä päätös ja "jyrättävä" se läpi. Olet oikeassa! Jyräämisen voi tietty sit aina muotoilla monella tapaa, mutta se onkin eri juttu. :)

      Poista
  5. "Jostain syystä ennakkoasenteeni on se, että naiset hoitaa asiat miehiä paremmin :D"

    Auts! :)
    Tämä asenteesi on ehkäpä se ongelman ydin.
    Ennakkoasenteemme usein huokuvat ulospäin vaikkemme niitä sanallisesti toisikaan esille.

    Mikä vika on miesten tavassa toimia? Ihan siis vain uteliaisuuttani kyselen. :)

    Isla

    VastaaPoista
  6. Heh, taisit saada minut itse teosta, tai sanoista, kiinni. Se on kyllä niin tosi, että asenteet huokuu läpi, etenkin kun on kyse luottamuksesta.

    Mikähän niissä miehissä mättää. Varmaan vaan se erilainen tapa tehdä asioita. Minulla on myös aina ollut vaan naispomoja, jotka on ollut todella päteviä, niin en osaa kuvitella miehiä päättämässä asioista. Oiskohan tässä jotain työstettävää... :D

    VastaaPoista