Olen löytänyt takaisin kirjojen pariin. Viime aikoina olen lukenut kirjoja amerikkalaiselta norjalaissyntyiseltä kirjailijalta, Siri Hustvedtiltä. Hän kertoo kirjoissaan - esimerkiksi Kaikki mitä rakastin ja Amerikkalainen elegia - newyorkilaisista taiteilijoista ja tutkijoista ja heidän elämänvaiheistaan. Pitkään vierastin näinkin "realistista" kerrontaa, karkasin mieluummin eskapismiin - scifiin, fantasiaan, kauhuun, historiallisiin romaaneihin.
Näitä kirjoja lukiessa olen löytänyt tietyllä tavalla itseäni ja omia kadotettuja intohimojani ja herkkyyttä. Hustvedtin kirjojen ihmiset tarkastelevat maailmaan samantapaisesti kuin minä, mutta hienostuneemmin. He tietävät paljon ja ovat uppoutuneet johonkin elämän osa-alueeseen ja syventyvät siitä lisää oppimiseen kuten vaikkapa hysterian kulttuurihistorian tutkimiseen. Kirjailija on itse taidehistorian ja kirjallisuuden professori, mikä selittää henkilöhahmojen luonnetta. Huomaan itse kaipaavani tätä, johonkin tiettyyn asiaan ja ilmiöön uppoutumista. Kaipaan yliopisto-opintoja, kaikkia niitä hassuja taide-aineiden ja mediakulttuurin kursseja, joilla paneuduttiin johonkin omituiseen marginaaliseen aiheeseen kuten karnevalistiseen kirjallisuuteen tai kuvan ja sanan suhteeseen. Osittain taidan myös kaivata sitä ihmistä, joka olin tuolloin - helposti innostuva optimisti, joka janosi tietoa ja kokemuksia ja joka uskoi pystyvänsä mihin tahansa.
Hustvedtin kirjoissa puhutaan paljon menetyksestä ja surusta ja siitä, miten se vaikuttaa ihmiseen. Kaikki mitä rakastin -kirjassa päähenkilö menettää ensin 11-vuotiaan poikansa ja sitten vaimonsa, joka etääntyy avioliitosta. Amerikkalainen elegia -kirjassa sisarukset ovat menettäneet puoli vuotta aiemmin isänsä ja aiemmin puolisonsa, toinen leskeksi jäädessään ja toinen avioerossa. En ole ehkä pysähtynytkään miettimään, miten menetykset ovat vaikuttaneet omaan elämääni. Isän kuolema 7 vuotta sitten ja seitsemän vuoden suhteen päättyminen kolme vuotta sitten ovat varmasti jättäneet jälkensä, mutta en oikein tiedä minkälaiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti