Minusta on tullut varsin kovapintainen. Miesuhteet harvoin
hetkauttavat minua suuntaan tai toiseen. Kohtaaminen Muusikon kanssa maaliskuussa oli lähes yhtä sykähdyttävä kuin Nuoren Kollin kanssa, mutta tunteeni
kylmenivät nopeasti, kun selvisi, että mies kärsii vakavasta riippuvuudesta. Nuoreen Kolliinkin olen suhtautunut viimeiset 1½ vuotta melko
välinpitämättömästi. Olemme välillä nähneet seksin merkeissä, mutta olen
pitänyt häntä sen verran kusipäisenä, ettei tapaamiset ole saaneet tunteitani
roihahtamaan.
Sunnuntainen tapaaminen oli erilainen, sillä se muistutti minua ensikohtaamisestamme kaksi vuotta sitten. Ihastuin häneen päätä pahkaa, mutta viikko tapaamisen jälkeen olimme jo riidoissa. Avauduin hänelle tunteistani ja hän vastasi tavalla,
joka sai aikaisempaan pitkään suhteeni liittyvät kipukohdat ilmiliekkeihin.
Plastic Dream on kirjoittanut siitä, miten pahalta tuntuu, kun mies sanoo,
ettei tunne tarpeeksi. Sen kuuleminen on paskamaista silloin, kun itsestä
tuntuu, että teidän kahden välillä oleva yhteys on jotain ainutlaatuista. Kun
hyvä seksi saa oksitosiinin virtaamaan naiskehosi suonissa ja miehessä on
vaaran ja viettelyksen magiaa.
Nuorella Kollilla on outo vaikutus minuun. Hän on arvaamaton
ja siksi kiehtova. Silkkisen pehmeä ja myrkyllisen pisteliäs yhtä aikaa. Vähän
niin kuin tämä heinäkuinen sää. Viikonloppuna kuvankaunis hellesää ja nyt
syksyisen harmaata. Kuumaa ja kylmää. Huumetta minun kaltaiselleni
jännityksenetsijälle. Säännöllinen
fuck buddy –suhde olisi riski, sillä en luota siihen, että olisin turvassa hänen kanssaan. Niin kauan kuin minä olen se, joka torjuu Nuoren Kollin
lähentymisyrityksiä ja vittuilee miehen ”out of blue” –hempeilyille, olen kuivilla vesillä. Mutta jos minä lankean, tämä mies ei kannattele sydäntäni hellävaroen.
Siksi olen nyt vaarassa. Aivan liian avoin ja hormonihuuruinen.
Mjaa, mä vähän ajattelinkin, ettei mun tylsän miesmäinen järkiratkaisu toimisi. Kollille kyllä säännöllisempikin panotoveruus ois varmaan kelvannut. K. siis kuuluu draamaa aiheuttaviin jänskämiehiin - mikä nyt ei tullut varsinaisena yllätyksenä. Kaverinikin tilitti kerran siitä, että hän nuorempana (kaksi-kolmikymppisenä) sortui kaikenlaisiin jännempiin kolleihin.
VastaaPoistaJoo, eihän se oo varmaan kenenkään tyttölapsen toive, että jänskällä ois tunteita (tai tuntemuksia) juuri sen verran, että sänkyyn könyää, muttei kuitenkaan niin paljoa, jotta sitoutua viitsisi. Varsinkin, jos tyttölapsi itse sattuu renttuun retkahtamaan; seurauksena on yleensä vain askartelua sydämenpalasten kanssa. Pitää olla aika ihmeellinen naaras, jotta kollit lopettaisivat yöjuoksunsa laajalla reviirillään. Miten ne saisi ymmärtämään vanhan äidinkielenopettajani (kielioppi)viisaus: sydämeen ei mahdu kahta ämmää...
Ei tällä Kollilla taida olla ees ihan hirveesti naisia ja se saattas jopa sitoutua muhun, mutta ei se varmaan kovin kiva poikaystävä ois.
VastaaPoistaMjaa, kyllä tuollaisesta varmaotteisesta rattopojasta olisi varmaan iloa useammallekin naiselle. Erityisesti täysikasvuiset (40+) puumat olisivat ihan täpinöissään tuollaisesta leikkikalusta. Kannattaa pistää kiertoon, jos ei itselle löydy tarpeeksi käyttöä.
PoistaJuu, voihan se olla, ettei nuorista kolleista saa sisäsiistejä, jotta niitä viittisi vakituisesti hoiviinsa ottaa. Kotiin kasvamaan.