Odotan mielenkiinnolla miehen tapaamista uudelleen. Hän on viestitellyt minulle ahkerasti ja vaikuttaa hyvinkin kiinnostuneelta. Entäpä minä, lämpenenkö? Vastaus on KYLLÄ. Fiksu, tasapainoinen, hyväkäytöksinen, seksikäs ja verbaalinen mies, joka vaikuttaa täysin normaalilta. Kolmekymppinen sinkkunainen, joka on törmännyt mitä omituisempiin miesotuksiin ei voi kuin huutaa hallelujaa. Kokemukseni mukaan tällaisia miehiä on harvassa, sillä yleensä miehet ovat tavalla tai toisella sekaisin: riippuvaisuuksia, kusipäisyyttä, liian tuoreita eroja, traumoja, egopörhentelyä jne jne.
Mies edustaa minulle ihan uutta miestyyppiä. Hän ei ole IT-ihminen tai luovalla alalla, vaan hyvinkin konservatiisella työuralla. Yksi opiskelukaverini seurustelee saman alan ihmisen kanssa ja muistan ihmetelleeni yhdistelmää, mutta nyt ymmärrän tämän tyyppisten ihmisten viehätyksen. Ammattiin liittyy tietynlaista suoraselkäisyyttä ja rutkasti maskuliinisuutta. IT-tyypeissä minuun on vedonnut älykkyys ja kulttuurialan ihmisissä yhteiset kiinnostuksen kohteet, mutta tämän miehen vetovoima on primitiivisempää: tunnen itseni Naiseksi.
Seurustelu tarkottaisi säännöllistä seksielämää, jota minulla ei ole ollut neljään vuoteen. Se olisi luksusta, se olisi mahtavaa! Olisin varmaankin Silta-sarjan Saga Norénin kaltainen tyttöystävä, joka saadessaan mahdollisuuden valita yhteisen ajanviettotavan, valitsisi seksin kulttuuririentojen sijasta. Ottaisin kaiken irti miehestä ja mahdollisuudesta petipuuhiin. Miten elämänlaatuni paranisikaan! En tiedä iholla olemista parempaa rentoutumiskeinoa. Sitten olisi joku joka hieroisi niskojani ja pidättelisi minua kotona nykyistä enemmän, tulisi ehkä levättyäkin enemmän. Ruokaakin olisi kivempi tehdä, jos olisi toinen syömässä. Voisi maata sängyllä miehen kainalossa ja lukea yhdessä. Käydä kävelyllä yhdessä. Suudella. Mennä yhdessä kylpyyn. Halata. Pitää huolta jostakusta ja välittää.
Eikös seurusteluun liity joitain miinuspuoliakin? Annas kun muistelen. Ai niin, se on perseestä, jos suhde ei ole kunnossa ja olet epävarma kaksikymppinen, joka muuttaa miehen perässä uuteen kaupunkiin.
Mjaa, onkos tämä uusi tuttavuus joku pan...palomies tai vastaava maskuliinisen ammatin edustaja? Sinänsä sellainen voisi sopia subille paremmin kuin joku luovempi vähemmän miehekäs tyyppi. Kyllä luonto tietää.
VastaaPoistaKirjoituksen loppu onkin sitten sellaista romanttista huttua että. Seuraavaksi varmaan suunnitellaankin sitten jo perheen perustamista. Tosin moni mies voinee yhtyä (sic) tuohon norénilaiseen ajatteluun ruumiinkulttuurin ensisijaisuudesta külttüüriin nähden. Jos miehen pitäisi valita: "Kulta, mennäänkö Kiasmaan vai mennäänkö panemaan?"
En paljasta ammattia, mutta totta, on tuossa viehätyksensä, miehekkyydessä. Tosin mun eksät on ollut hyvinkin luovia ja joidenkin kavereiden mielestä jopa vähän gay. En tiedä, ehkä tää on puhdasta kuunkierron liikkeitä seurailevaa mystiikkaa tämä pariutuminen.
VastaaPoistaSallinet romanttisen hutun! :D Se on harvinaista minulle.
Noh, menköön nyt tämän kerran, koska tuo häiriötila tuskin kroonistuu. Tuo maskuliininen miestyyppi on kyllä säilyttänyt suosionsa jo vuosimiljoonia - valitettavasti. Jo muinaiset roomalaiset tiesivät sen:
VastaaPoistawww.youtube.com/watch?v=nEhvcbmG6Lw
"...it makes them wet as October.", Titus "Kaikkien Könsikkäiden Arkkityyppi" Pullokin tietää sen. Hmm, kait tässä pitää ruveta pistämään lisää rautaa tankoon. Lisäksi voisi käydä tiedustelemassa plastiikkakirurgilta mitä maksaa isoin leukaimplantti, ja voisiko tohtori samaan hintaan veistellä kirveellä naamankin...
Kuulostaa mahtavalta!
VastaaPoistaToivottavasti seuraava postauksesi kertoo alkavan suhteenne orastuksesta. :)
Isla
Katsotaan nyt ;)
Poista