sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Barbwire Love

Uuden suhteen aloittaminenko yhtä pumpulia ja pilvilinnaa? Jälleen joudun toteamaan, että ei todellakaan. Syväsukellus rakkauden tunteisiin tarkoittaa myös epävarmuuden karikoihin törmäämistä ja omien rajojen väkivaltaistakin määrittelyä. Missä kulkevat rajani siitä mitä minulle voi sanoa ja kuinka kanssani voi käyttäytyä? Tätä ollaan venkslattu muutamaan asiaan liittyen parin päivän aikana. Miehen suusta hyppäsi muutama sammakko, jotka osuivat arkaan paikkaan ja itse tein jotain, mikä herätteli miehen ahdistuksen tunteita edellisestä suhteesta. Pystyttiin puhumaan niistä aika hyvin, mutta miehen sammakot jäivät vielä takaraivoon kurnuttamaan, enkä tiedä, pystyinkö kommunikoimaan riittävän selkeästi, että ne olivat asiattomia ja etten osannut ottaa niitä huumorilla. Miehelläkin varmasti menee aikansa, että hän luottaa siihen, että ymmärsin, mitä hän kertoi minulle ja etten tule enää tekemään niin kuin tein.

Suhteen alkuajat on testaamisen aikaa ja väitän, että niin on kaikissa suhteissa. Silloin kokeillaan tiedostaen ja tiedostamatta, kuinka pitkälle toinen on valmis joustamamaan. Emme me tee sitä pahuuttamme vaan koska suhteen luominen on aina neuvottelemista ja määrittelemistä: kuka minä olen ja kuka hän on? Kuinka voin olla mahdollisimman oma itseni ja samalla ottaa huomioon toisen tunteet, toiveet ja tottumukset. Olenko ottamassa jonkin roolin, jota en halua ottaa.

Jossain vaiheessa eilen ahdisti niin, että olisi tehnyt mieli karata. Rakastuminen on raastavaa.

Ane Brun feat Teitur: Rubber & Soul


11 kommenttia:

  1. On se vallan kauhiaa! Kyllä sitä taas arvostaa tätä yksin nykertämistä; ei tarvitse olleskaan miettiä mitä sattuu kurnuttelemaan. Naisilla kun nuo sammakot voivat jäädä vuosiksi - tai vuosikymmeniksi - sinne korvien väliin pitämään kurnutuskonsettiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-i, kun käyn moikkaamassa vanhuksia, niin mutsi saattaa alkaa paasaamaan faijalle tyyliin: "Silloinkin kerran vuonna 1965 siellä humppalavalla jäkäti jäkäti blaablaa!". En edes kauheasti liioittele. Sen oikein huomaa, kun nainen hämmentelee korviensa välissä jotain hyvin muhinutta sammakonkoipikeittoa. Yritä nyt sitten asustaa tollasten kanssa saman katon alla!

      Kyllä naisen pitäisi olla helppokäyttöisempi kapistus. Ajattelisivat nyt edes vähän vähemmän...En niin ymmärrä miesten yleistä naisten perään meuhkaamista, eihän niissä oo yleensä hinta-laatusuhde mitenkään kohillaan. Ei vaan mee tällaisen laiskan sammakon ymmärrykseen tuollainen touhottaminen.

      Poista
    2. Vastaus piilevään kysymykseesi on: säännöllinen seksi. Sen makuun pääseminen voi tehdä miehestä yllättävän sietäväisen. Hellyydellä ja rakkaudellakin on ehkä näppinsä keitoksessa.

      Poista
    3. Tuohan on nyt aivan ilmiselvää! Tiedän miehiä, jotka tuskin olisivat pahemmin tekemisissä naisten kanssa, elleivät sattuisi olemaan heteroja. Sitä kun nuorella iällä pääsee piparinmussutuksen makuun, niin siitä on vaikea sitten myöhemmin ilmeisesti luopua. Näinhän ne kaikki riippuvuudet alkaa, ja kohta sitä ollaankin tilanteessa, jossa on mennyt kaikki rahat ja itsekunnioitus! Sitten ollaan valmiita tekemään ihan mitä tahansa, että saisi seuraavan annoksen, vaikka se ei enää anna samanlaista kiksiä kuin alussa!

      Nuo halipulat, hellyydet yms. voisi kyllä hoitaa jollain lemmikkieläimellä paljon edullisemmin. Tiedän montakin naista herttaisempaa nelijalkaista.

      Poista
    4. Naisten orjat sorron yöstä nouskaa,
      maan ääriin kuuluu kutsumus.
      Nyt ryskyin murtuu piparivalta,
      tää on viime ponnistus.
      Pohja vanhan seksikartellin horjuu.
      Orjajoukko taistohon!
      Alas lyökää koko akkamaailma
      ja valta silloin teidän on.

      Tää on viimeinen taisto,
      rintamaamme yhtykää
      niin huomispäivänä miehet
      on veljet keskenään.

      Ei muuta johtaa, ei luojaa
      kuin Laasanen kaikkivaltias.
      Hän yhteisonnen säätää, suojaa,
      Hän on turva tarmokas.
      Eestä leivän, hengen, kunniamme
      yöstä sorron, turmion
      kukin painakaamme palkeitamme
      kun käymme työhön, taistohon.

      Tää on viimeinen taisto,
      rintamaamme yhtykää
      niin huomispäivänä miehet
      on veljet keskenään.

      On naiset kunniassaan
      rahankuppaajat nuo röyhkeät.
      Ei koskaan tee ne itse työtä,
      vaan ne työtä ryöstävät
      Varat miesten hankkimat on menneet
      kaikki konnain kukkaroon.
      Pois miehet velkaansa jo vaatii,
      nyt ryöstösaalis tuotakoon.

      Tää on viimeinen taisto,
      rintamaamme yhtykää
      niin huomispäivänä miehet
      on veljet keskenään.

      Alemman Tason Miehet, beetat ja kaikki,
      mieskansan joukko nälkäinen.
      Maa meidän on ja olla täytyy,
      vaan ei laiskain naikkosten.
      Nälkä meill´ on aina vieraanamme
      vaan kun korpit haaskoiltaan
      me kerran kaikki karkoitamme,
      niin päivä pääsee paistamaan.

      Tää on viimeinen taisto,
      toisiimme yhtykää
      niin huomispäivänä miehet
      on veljet keskenään.



      Oho, tulipas siitä oikein joku laasaslaisuuden kansallislaulu. Laalaa, olenkohan juonut nyt liikaa kahvia vai mistä näin levoton meininki jo maanantaina alkuillasta?

      http://personal.inet.fi/koti/esko.parviainen/kansainv.htm

      Poista
    5. Barrikaadeille, toverit! Miesten vallankumous on alkanut! Ymmmh, ei siitä kuitenkaan tuu mitään, joten meenpä tästä keittämään itselleni lautasellisen puuroa tai jotain...ja pähkynöitä pitää kanssa saada! Ymmmh.

      Poista
    6. Kysymys kuuluu: barrikaadeille, vallankumous ja then what?

      Poista
    7. Mennään kotiin? En mä nyt oo noin pitkälle ajatellut.
      Aurinko nyt vaan paistoi niin mukavasti, että aloin haaveilla paremmasta maailmasta. Nyt on taas niin synkkää ja pilvistä, mutta onneksi on edes kaurapuuroa. Ja pähkynöitä!

      Poista
    8. No oho!

      Tuli mieleeni, ettet suikaan, Indigo, ole harkinnut esim. Muukalaislegioonaan värväytymistä? Siellä ei kait naisista olisi haitoiksi ja sitä rataa.. ;P

      Isla

      Poista