perjantai 20. syyskuuta 2013

Turku

Ajattelin, että voisin kirjoittaa muutaman rivin Turusta ja uuteen kaupunkiin muuttamisesta. Tuohon "Tietoja minusta" -boksiinkin piti päivittää uusi paikkakunta. Turku tuntuu lupaavalta. Olen jo alkanut tykästyä turkulaiseen vähän rennompaan elämänmenoon. Ihmisillä ei ole aivan niin kiire. Sen minkä ihmiset säästävät asumismenoissa, he käyttävät ilmeisesti ulkona syömiseen. Ravintoloita on paljon pitkin joen vartta.

Oma elämäni on keskittynyt työpaikalle ja siskon kotiin ja kaikki viikonloput olen viettänyt vielä Helsingissä. En siis ole vielä kohdannut Turkua täysin. Turkulaisia olen kohdannut paljonkin työn kautta ja moneen ihmiseen olen jo ehtinyt tykästyä. Taitaa jo puhenparttakin olla tarttunut hieman. Huomaan olevani sopeutuja. Minut on siihen pienestä pitäen totutettu, kun perhe vaihtoi lääniä aina muutaman vuoden välein ja onhan tämä jo kolmas kaupunki omillani. Olen utelias ja ystävystyn nopeasti. Unohdan helposti sen mitä oli ennen kun nykyisyys tarjoaa tarpeeksi uusia kiinnostavia asioita.

Töissä olen ehtinyt olla melkein kuukauden ja olen alkanut päästä sisälle projektiin. Se on haastava ja työntäyteinen, mutta samalla innostava ja motivoiva. Se vie minua eteenpäin. Työyhteisössä on melko hektinen mutta kuitenkin rento tunnelma. Tavoitteet on korkella ja työtä tehdään kunnianhimoisesti. Se sopii minulle. Teen töitä erilaisten tahojen ja yhteisöjen kanssa ja näiden välillä on jonkin verran kinaa. Siksi minut en ehkäpä tähän työhön valittukin. Olen ulkopuolinen ja siksi objektiivisempi.

Viikon päästä muutan kokonaan Turkuun ja luovun Helsingin asunnosta. Vasta sitten minun on alettava ottaa Turku kokonaisuudessaan haltuun. Mitä teen arki-iltaisin tai viikonloppuisin? Millaisten ihmisten kanssa alan viettää vapaa-aikaani. Siskon luona tulee varmasti vietettyä paljon aikaa, mutta muut sosiaaliset verkostot on luotava uudestaan. Siitä tulee hauskaa. Yliopistomaailmaan, joka on minulle niin rakas, ja sen kansainväliseen puoleen pääsen tutustumaan harrastuksen kautta. Lähiseudun luontoon voisin alkaa tutustumaan. Yöelämäkin on korkkaamatta. Uuteen kämppään on myös mukava kutsua vieraita, kun heidän ei tarvitse nukkua enää samassa huoneessa kanssani. Kaksio - mitä luksusta! Olohuoneen ja keittiön välillä on ikkuna ja se alareunassa pieni avattava ikkuna, jonka kautta voin tarjoilla ruokaa vieraille. Ehkä alan kokatakin lisää, kun minulla on isompi keittiö.

Muutos. Sitä kaipasin ja sitä sain. Uusi sykli. Tällä kertaa Turussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti