Miehen arviointikriteerit

Ihmissuhdeteoreetikon pohdintoja.

Esittelin joskus aiemmin pyhän kolminaisuuden, jonka olisi parempi toteutua miehen kohdalla, jotta häntä voi edes ajatella poikaystäväkanditaatiksi. Näitä ovat sopiva sijainti, luonne ja elämäntilanne. Kaukosuhteet tuppaa olemaan hankalia ja jos miehen luonne ei ole kohdallaan, niin suhteen poikanen ei pötki pitkälle. Suhdetta hankaloittaa myös se,  jos mies on esimerkiksi juuri eronnut, todella kiireinen tai keskellä jonkinlaista henkilökohtaista kriisiä. Omalla kohdallani suhteen poikaset ovat usein kosahtaneet johonkin näistä "vaatimuksista". Laastarimies oli liian kaukana ja luonnekin oli sitten loppupeleissä hieman liian kiivas ja epätasapainoinen. Tekstihurmaaja oli myös liian kaukana ja hänen elämäntilanteensa oli sekava. Luonne oli sitäkin hurmaavampi.

Nyt deittailemani miehen kohdalla voin laittaa raksin ruutuun jokaiseen kohtaan. Hänen työpaikkansa on parin kilometrin päässä kotoani, hän vaikuttaa olevan valmis vakavaan suhteeseen ja luonteeltaan hän on erittäin miellyttävä.

No mutta, nyt päästäänkin ns. seuraavalle tasolle. Jos mies läpäisee tuon pyhän kolminaisuuden kiirastulen, niin vastassa on seuraava kolmiosainen esterata. Nyt aletaankin syynäämään tarkemmin miehen ominaisuuksia. Parhaimmassa tapauksessa tunnen mieheen vetoa kolmella eri tasolla: fyysisellä tasolla, tunnetasolla ja älyllisellä tasolla. 

Fyysinen vetovoima on omalla kohdallani tärkeää, sillä olen seksuaalinen ja esteettinen ihminen. En ole itse täydellinen eikä miehen tarvitse olla mikään superkomistus, mutta minun täytyy pystyä tuntemaan itseni naiseksi miehen seurassa. Tämä mies läpäisee tämän kohdan kevyesti. Hänen vieressään seisominen tuntuu hyvältä. En ole itse mitenkään siro, joten se, että mies on 15 senttiä minua pidempi on hienoa.

Tunnetason vetovoimaan vaikuttaa se, millainen luonne miehellä on ja miten hän kohtelee minua ja muita ihmisiä. Luotettavuus, rehellisyys, tasapainoisuus, ystävällisyys - nämä ominaisuudet tekevät miehestä emotionaalisesti viehättävän. Nuori Kolli ei läpäissyt testiä tässä kohdassa. Tunnetasolla hän kylmää minua olemalla epäkunnioittava naisia kohtaan. Nykyinen deittimies vaikuttaa lupaavalta myös tällä saralla. Hän on tähän mennessä pitänyt kaikki lupauksensa ja pitänyt minua kuin kukkaa kämmenellä. Ainoa asia mikä on särähtänyt korvaan on se, että hän viittaa aika usein ihmisiin "hankalina ihmisinä". Hmm, en oikein tiedä, mitä mieltä olla tuosta.

Älyllinen vetovoima viittaa siihen, millaisesta vinkkelistä mies tarkastelee maailmaa. Onko hän utelias, haluaako altistua uudelle ja oppia siitä.  Onko hän kiinnostunut asioista ja intohimoinen asioiden suhteen. Tämä on se kohta, joka mietityttää minua. Mies vaikuttaa olevan suhteellisen intohimoinen työnsä suhteen, mutta jotenkin en osaa arvostaa tätä tarpeeksi, koska hänen valitsemansa ala on melko "suorasukainen" ja simppeli, ei siis itsessään mitenkään intohimoja herättävä. Uhh, taidan vaan olla akateeminen kulttuurisnobi. Eilen itseasiassa juttelimme miehen kanssa asiohin "hurahtamisesta" ja hän selkeästi tiedosti tämän eron meidän välillä. Minä olen elämäni aikana hurahtanut vaikka mihin ja mies selitti sitä, miten hänellä ei ole koskaan ollut suuria intohimon kohteita. Omaa kaveripiiriäni on määritellyt nimenomaan tämä hurahtaminen, ihmiset ovat intohimoisia jonkin tietyn asian suhteen ja näin heistä on tullut tämän pienen osa-alueen asiantuntijoita. Tämä mies onkin eräänlainen "perusmies", tyhjä kangas.

Tyhjä kangas, muttei tyhmä kuitenkaan. Mutta saanko riittävästi älyllistä stimulaatiota tältä mieheltä?  Loppuuko meiltä keskustelunaiheet? Voinko kunnioittaa häntä tarpeeksi? Ryhtyisinkö pettämään häntä älyllisesti ja olisiko vaara, että joskus rakastuisin mieheen, joka sytyttää kaikilla tasoilla: fyysisellä, älyllisellä ja tunnetasolla. Mikä on olennaista? Älyllinen pettäminen on itseasiassa ihan luvallista:voin etsiä kaipaamaani älyllistä kumppanuutta myös muilta ihmisiltä. Tämä ei ole varsinaisesti pettämistä samalla tavalla kuin se, että hakisin rakkautta tai seksiä muualta.

Olen lähipiirissäni huomannut, että akateemiset naiset päätyvät usein yksiin miesten kanssa, jotka eivät älyllisesti ole aivan samalla tasolla heidän kanssaan. Suhteet ovat sinänsä ihan toimivia, mutta he saattavat välillä valittaa keskusteluyhteyden puutetta miehen kanssa tai sitä, että miestä ei tunnu kiinnostavan heidän tekemisensä. Suhteet ovat onnellisia, koska mies panostaa suhteeseen ja rakastaa naista ja heidän välillään on fyysistä vetovoimaa. Näissä tapauksissa miestä ei yritetä tuoda osaksi akateemista kaveriporukkaa vaan mies on siellä taustalla. Luulen, että näin kävisi tämänkin miehen kanssa. En osaa kuvitella hänen ryhtyvän hengaamaan oman kansainvälisen ja akateemisen kaveriporukkani kanssa.

Uhh, tämä on se "make or break" -asia tämän miehen kohdalla. Tämä on syy, miksi en halua suhteen poikasen muuttuvan fyysiseksi liian nopeasti, sillä hormoonihuurut saattaisivat sumentaa arvostelukykyni. Toisaalta voi olla, että mies ei ole vielä näyttänyt kaikkia puoliaan ja olen tuominnut hänet liian nopeasti. Juttelin eilen tästä asiasta yhden kaverin kanssa ja hän kehotti minua testaamaan miehen potentiaalia, laittamaan hänet tilanteisiin, jossa testaan hänen kykyään innostua uudesta. Minusta tuntuu, että tämä mies saattaakin kaivata juuri sitä, että hänet altistetaan kaikenlaiselle uudelle. Ehkä hän juuri siksi kiinnostui minusta, sillä minun profiilini suorastaan huutaa, että tämä ihminen on kiinnostunut vaikka mistä. Siihen viittaisi se, ettähän reflektoi eilen omaa "hurahtamattomuuttaan" ja pohti sitä, että ehkä noita matkailukohteita voisi monipuolistaa. Hän myös kiinnostui väittelyharrastuksestani kovasti. Elikkä ehkä mies onkin tyhjä kangas, joka kaipaa itsekin maaliroiskeita :)

Olen huomannut senkin, että joskus lämpenen niille parhaille jutuille hitaasti. Tämä harrasrusporukka on hyvä esimerkki. Porukka vetosi dynaamisuudellaan ja älykkyydellään, mutta jutut vaikuttivat aluksi aivan liian pinnallisilta makuuni. Muutaman kuukauden kuluessa olen hyväksynyt porukan, eikä minua aluksi häirinneet asiat häiritse enää, koska tiedän, ettei jutut ole aina niin pinnallisia. Tilanne voi olla saman tämän miehen kohdalla. Vaikka hän ei sovi omaan kansainvälistä akateemisuutta ihannoivaan muottiini, niin ajan kuluessa tämä asia voi muuttua merkityksettömäksi. Saatan hyväksyä asian, sen ettei yhteys välillämme perustu ensisijaisesti älylliseen vetovoimaan vaan siihen, että pidämme toisistamme ja fyysinen puoli toimii.

Noni, olikohan tarpeeksi analysointia näin kakkos - ja kolmostreffien väliin.