Läheisyyden kaipuusta

Kun on ollut pitkään sinkkuna, sitä alkaa jo unohtaa miltä toisen ihmisen läheisyys tuntuu. Siksi sitä ei oikein osaa kaivatakaan. Olen nyt viime päivinä yrittänyt muistella ja palauttaa mieleen, miltä miehen kosketus tuntuu.

Tuo läheisyys ja hellyys on vähän sama juttu kuin suklaan syönti. Jos sen makuun pääsee, niin on saatava lisää ja lisää. Ja jos on pitkään syömättä, niin ilmankin pärjää. Mutta kaipa on oltava jonkinlainen kaipaus, jotta muutosta voisi tapahtua. Jos on täysin tyytyväinen elämäänsä sellaisenaan, niin no, silloin ei muutosta kaipaa. Mutta voihan sitä myös odotella, että joku tulee ja tarjoaa suklaapalan :)

Olin viime viikonloppuna seurueessa, jossa oli kolme sinkkunaista ja yksi sinkkumies. Oli hassua, miten meistä juuri seurueen miespuolinen valitteli eniten läheisyydenkaipuutaan ja ihmetteli sitten meidän naisten "kylmyyttä". Tuota hellyydenkipeää kuunnellessa sitä sitten alkoi muistumaan mieleen pieniä etiäisiä. Halaukset, suudelmat, kädestä pitäminen, "cuddling"...

Henkinen yhteys, fyysinen yhteys - nämä menevät niin käsi kädessä. Ensin olisi hyväksyttävä se mies kumppaniksi ennen kuin voi päästää niin lähelle. Olisinkohan nyt jo valmis? Ottamaan jonkun elämääni?

Treffit numero 18 on sovittuna lauantaille. Nämä on täysin puhtaat sokkotreffit. Ei olla kirjoiteltu ollenkaan. Profiilin ja kuvan perusteella ihan kelpo mies. Pitkä, 35-vuotias, yrittäjä, hauskannäköinen. Voisikohan näitä treffejä yrittää edes jotenkin jännittää? Yrittää löytää itsestään sitä teini-ikäisyyttä kun kaikki vastakkaiseen sukupuoleen liittyvä oli niin jännittävää ja uutta. Kun oli jotenkin herkempi ja avoimempi.

Toinen mies, jonka kanssa olen vasta kirjoitteluasteella, vaikuttaa todella kivalta.  Huomioonottavalta, hauskalta, aidolta ja siltä, että hän on sinut itsensä kanssa. On sellainen olo, että hänen kanssaan olisi mukava kirjoitella vähän pidempään ennen tapaamista ja tutustua jo etukäteen. Mutta kuvaakaan en ole vielä nähnyt. Voisi olla kyllä olla ihan hauska mennä treffeille ilman, että tietää, miltä toinen näyttää. 17 treffin jälkeen vain kolme kertaa miehen ulkonäkö on ollut täysi turn off, joten ei se näköjään ole kovin tärkeää minulle.