Kävelin eilen kolmen aikaan yöllä Töölönlahden rantaa, aurinko oli horisontin alla, nousemassa tai laskeutumassa. Nuori pari suuteli laiturilla ja minä kävelin kohti kotia.
Tuntia aikaisemmin olin alasti uimassa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan suihkulähteessä (ihan luvallisesti!), sekasaunassa suomalaisten, japanilaisten, espanjalaisten ja virolaisten taiteilijoiden ja taiteen ystävien kanssa! Tässä ja nyt - elämäni parasta aikaa.
Nämä ihmiset, taiteen tekijät ja sen edistäjät, he ovat henkinen kotini. Kun ei tarvitse selitellä mitä teen ja miksi teen sitä, vaikka taloudellisesti siinä ei ole mitään järkeä. Ihmisiä, jotka saavat sydämeni sykkimään. Eräs mies, jota arvostan ja kunnioitan ja johon mielelläni tutustuisin jossain vaiheessa paremmin. Eräs nainen naapurimaasta, jonka seura saa minut kuplimaan. Suljen teidät sydämeeni ja lämmittelen.
Kauniisti kirjoitit. Mukavaa kesää oikeassa seurassa! :)
VastaaPoistaKiitos! No niinpä juuri! Ihmiset ja ystävät on tämän elämän suola.
VastaaPoista