Pitäisikö tässä elämässä tietää minne on menossa ja kuinka tarkasti? Täytyykö olla tarkat koordinaatit ja kompassi vai riittääkö mututuntumalla tähdistä suunnistaminen - tai voiko antaa vain virran viedä? Tällaisia asioita pohdin sekä uran että rakkauselämän suhteen.
En oikein tiedä, mitä haluan uraltani ja siksi en osaa tavoitella asioita. Olen alalla, jossa omalla panostuksella on suuri vaikutus siihen, millaista työtä tekee. Toisin sanoen työ perustuu erilaisiin hankerahoituksiin. Olen mukana parissakin projektissa, joista voisi päämäärätietoisuudella kehittää itselleen kokopäiväisen työpaikan. Toinen vaihtoehto olisi lähteä tavoittelemaan uraa "ylemmällä" tasolla eli sillä tasolla, millä noille hankkeille myönnetään rahoitusta. En oikein tiedä kumpaa haluan, mutta jompaan kumpaan suuntaan minun on selkeästi lähdettävä.
Ja sitten nämä miehet. Kuinka tarkkaan voin etukäteen määritellä millaisen miehen haluan? Mies on tulossa luokseni lauantaina ja täytyy sanoa, että olen taas innoissani. Ajatuskin siitä, että pääsisin hypistelemään tätä komistusta.. oh boy. Me ollaan tavattu vasta kolme kertaa mutta oltu yhteyksissä jo melkein 1½ kuukautta ja edellisestä kerrasta kun olen suudellut miestä on viisi kuukautta - eli aion todellakin käyttää tilaisuuden hyväkseni! Kunnollinen ja komea mies. Ja kuitenkin minulla on sellainen olo, että hänen kohdallaan tekisin kompromissin miesihanteestani. Mutta kuinka tiukasti voin pitää kiinni mielikuvasta? Voihan olla, että koordinaatit eivät edes pidä paikkansa ja ne eivät johda aarteen luokse. Jos tuijotan vain kompassia ja sen osoittamaan suuntaa, en katsele ympärilleni ja anna itselleni mahdollisuutta nähdä muitakin vaihtoehtoja, parempiakin. Noh, torstaina annan mahdollisuuden myös toisenlaiselle miehelle, sellaiselle joka vastaa enemmän ihannemiestäni. Sittenpähän nähdään, onko koordinaattini ihan pielessä ja olisiko aika heittää kartta ja kompassi menemään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti