Järki ja tunteet.. ja ripaus ennakkoluuloa

Jane Austen on yksi lempikirjailijoitani. 1700- ja 1800 -lukujen vaihteessa elänyt ja kirjoittanut englantilaisneito kirjoitti aikalaiskuvauksia, joissa pääosassa on yläluokan ihmissuhdekiemuroiden kuvaaminen. Kirjat ovat varsin kepeitä, mutta sarkastisen huumorin sävyttämiä ja ne kuvaavat viisaasti, miten pieni ihminen joutuu kamppailemaan omien toiveidensa ja perheen asettamien odotusten ristiaallokossa. Nuorten naisten tärkein tehtävä on löytää itselleen rikas aviomies ja näin parantaa oman perheensä taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa. Austenin tunnetuimpia kirjoja on Järki ja tunteet, joka kuvaa köyhtyneen yläluokkaisperheen tyttärien vaiheita.

Jane Austen (1775 - 1817)

Oma suosikkini on Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -niminen kirja. Siinä Elisabeth Bennet, vanhin viidestä sisaresta, kohtaa Herra Darcyn, joka herättää hänessä lähinnä epäluuloisuuden ja halveksunnan tunteita. Pikkuhiljaa Elisabethin ajatukset ja tunteet alkavat kuitenkin muuttua.

Samaistun tällä hetkellä melko vahvasti Elisabeth Bennettiin ja muihin Jane Austenin hahmoihin. Järki, tunteet ja ennakkoluulo. Näin varsinkin sen takia, että en tätä Miestä tunne vielä juuri lainkaan.

Minulla on todella vahvoja ennakkoluuloja häntä kohtaan. En pysty laittamaan häntä mihinkään minulle aiemmin tutuksi tulleeseen "lokeroon". Suurin osa lähipiirini ihmisistä ovat joko kulttuurista kiinnostuneita ja sen parissa töitä tekeviä, akateemisia tai he ovat tavalla tai toisella kansainvälisiä - joko ulkomaaneläviä tai ovat matskustelleet paljon. Minulla on näin jotain yhteistä heidän kaikkien kanssa ja puheenaiheet pyörivät sitten näiden aiheiden ympärillä. Mies on yliopistoja käymätön yrittäjä, hän ei ole erityisemmin kiinnostunut kulttuurista tai kansainvälisyydestä. Luonteeltamme olemme kuitenkin ilmeisen samantyyppisiä: sosiaalisia, positiivisia ja suhteellisen suoraviivaisia. "Tyyliltämmekin" olemme melko samanlaisia, sillä omakin pukeutumiseni kallistuu klassiseen boheemiuden tai trendikkyyden sijasta. Riittääkö tämä?

Järki sanoo, että tässä on kunnollinen mies, josta moni haaveilisi. Hän on menestynyt, hyväluonteinen ja hyvin käyttäytyvä. Järki sanoo kuitenkin myös, että meillä ei ole hirveästi mitään yhteistä - ei yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja näin ei hirveästi puheenaiheitakaan.

Mutta mitä sanoo tunteet? Tämä on se suurin kysymysmerkki ja ne selviävät vain tapailemalla miestä useammin. Loppujen lopuksihan tunteet voivat pyyhkiä mennessään sekä ennakkoluulot että järjen äänen. Jos tykästyn mieheen tai jopa rakastun, ennakkoluulot kaikkoavat ja jos en ihastu niin nuo järkisyyt ei paljon puntarissa paina.

Tänään mies sai pisteet kotiin. Hän siirsi huomisia treffejä, koska on edelleen kipeänä. Mutta huomasin, että olennaista ei ole se, että tapaaminen siirtyy vaan se, että mies kunnioittaa aikaani riittävästi ja ilmoittaa asiasta ajoissa ja oikeasti pahoittelee asiaa ja vakuuttaa, että todellakin haluaa nähdä minut heti kun paranee. Communication is the key. Yksi pojo tuonne positiivisten tunteiden vaakakuppiin.