Hormonit ovat kiehtovia, ja nimenomaan kehon itsensä tuottamat hormonit. Olen kirjoittanut tästä aiheesta ennenkin, mutta aihe jaksaa edelleen kiinnostaa. Hormonit ohjaavat sekä käyttäytymistämme että tunteitamme. Ne selittävät, miksi stressaantunena on paska fiilis, miksi valoisina kesäöinä on vaikea saada unta, miksi urheilun jälkeen tunteen itsensä maailman valtiaaksi ja miksi toisen ihmisen kosketus tuntuu niin hyvältä. Mielihyvähormoneihin koukkuuntuu ja kun joku asia saa olosi erityisen hyväksi, alat kaipaamaan tuota asiaa. Haluat lisää ja jos et saa heti uutta annosta, alkavat vieroitusoireet.
Olen jo alkanut toipua Nuoren Kollin minulle sunnuntaina aiheuttamasta oksitosiinihuumasta. Jos toissayönä minulla oli vielä tarve lähettää Kollille höttöinen "kaipaan sinua" -viesti, niin nyt jäljellä on enää kutina vatsanpohjassa. Haluan lisää, mutta en enää välttämättä juuri Nuorelta Kollilta. Oksitosiinia ei turhaan kutsuta kiintymyshormoniksi, sillä se saa sinut ajattelemaan, että juuri tämä ihminen on erityinen.
Lueskelin mielenkiintoista artikkelia (Oxytocin, Fidelity and Sex) oksitosiinin vaikutuksista. Ryhmälle miehiä oli tehty testi. Osa miehistä oli onnellisessa parisuhteessa ja osa miehistä oli sinkkuja. Miehille annettiin oksitosiinia sisältävä nenäsuihke ja viehättäväksi luokiteltava naistutkija lähestyi heitä. Ne miehet, jotka olivat parisuhteessa pyrkivät pitämään suuremman etäisyyden naiseen kuin sinkkumiehet. Näin tapahtui kuitenkin ainoastaan oksitosiinisuihkeen antamisen jälkeen. Oksitosiinia erittyy kosketuksen ja seksin myötä, ja ilmeisesti juuri oksitosiini saa miehen pitämään etäisyyttä muihin naisiin. Mikä on siis tehokkain tapa varmistaa miehen uskollisuus? Säännöllinen läheisyys. Kun nainen varmistaa, että miehen veressä on jatkuvasti riittävästi oksitosiinia, hänen ei tarvitse pelätä pettämistä. Hieman kyllä mietityttää tuossa tutkimuksessa se, että varatut miehet pitivät etäisyyttä viehättävään naiseen vain suihkeen jälkeen. Erittyykö oksitosiinia vain oman puolison välittömässä läheisyydessä? Kun ei olla enää käsi kädessä, niin vain oksitosiinisuihke muistuttaa sitoumuksesta?
Samassa artikkelissa kirjoitetaan myös oksitosiinitason nopeasta tippumisesta ja sen tuomasta ahdistuksesta. Tämä saattaa olla, joillekin ihmisille niin tuskallista, että se jopa estää kiintymisen. Itse taidan kuulua tähän ryhmään. En voi kuvitella harrastavani seksiä Nuoren Kollin kanssa joka viikko, koska tarvitsen vähintään viikon pari edellisestä kerrasta toipumiseen. Orgasmissa oksitosiinia erittyy erityisen paljon ja siksi pudotuskin on suurempi. Paijailu ja lähekkäin oleminen sen sijaan takaavat tasaisemman oksitosiinin tuotannon. Tässä on siis selitys sille, miksi ei kannata välttämättä hypätä saman tien sänkyyn, jos ei halua aiheuttaa ahdistusta itsessään tai toisessa.
Miksi sitten seksillä on usein suurempi vaikutus naiseen kuin mieheen? Ilmeisesti estrogeeni vahvistaa oksitosiinin vaikutuksia ja testosteroni vaimentaa. Naiselle hyvä seksi (lue: orgasmi) on kuin laitettaisiin heroiinia suoraan suoneen, mutta miehelle kokemus on pikemminkin leppoisaa pilven pössyttelyä. Vieroitusoireetkin ovat sen mukaiset. Mies tarvitsee pidemmän vaikutusajan koukuttuakseen, kun taas nainen voi olla myyty yhdestä kerrasta. Hyvillä rakastajantaidoilla varustettu mies voi saada naisen lankeamaan itseensä ennätysvauhdilla. Varjopuolena vain on se, että näin nopeasti kiintynyt nainen voi olla hyvin arvaamaton, suorastaan skitso.
Nuori Kolli on siis kuin huumetta minulle, extacy-nappi kielen alla, kannabis-lehti pikkuleivässäni. Kummasti tätä toleranssiaan pystyy näköjään kuitenkin parantamaan ihan vain puhtaalla järkeilyllä. Jotain hyötyä epäromanttisuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti