Tulevaisuus

Saako maanantai-iltana olla näin väsynyt? Nykyisen projektin päättymiseen on kuukausi ja sitten minulla on yli kuukauden loma. Edellisen kerran lomaa olikin heinäkuussa. Töitä on nyt aavistuksen liikaa ja käyn jonkun verran ylikierroksilla, mutta tieto lomasta ja suhteellisen säännöllinen elämänrytmi taitaa kantaa minut tämän työrupeaman yli. Kaipaan aikaa unelmointiin.

Minulla on ajatuksen hiukkanen, jota haluan päästä kasvattamaan. Ajatus omasta yrityksestä. Suvussani ei ole ainuttakaan yrittäjää eikä lähipiirissänikään, eikä ajatus oman yrityksen perustamisesta ole koskaan aiemmin tullut mieleeni. Viime aikoina se on kuitenkin alkanut tuntua luonnolliselta vaihtoehdolta monestakin syystä. Minulle on tärkeää tehdä töitä minulle merkityksellisten asioiden kanssa ja pidän itsenäisestä työstä. Työnarkomaniaa minussa on sopivasti, eikä työnteko ole minua koskaan pelottanut. Kunnianhimoa, päättäväisyyttä ja rohkeuttakin minussa on ehkä tarpeeksi. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että oman yrityksen kautta pääsisin tekemään juuri sitä mitä olen aina halunnut tehdä ja juuri siten kuin haluan.

Olen viimeisen neljän vuoden aikana verkostoitunut omalla alallani melko hyvin ja olen pikkuhiljaa saanut käsityksen siitä, keitä haluaisin omaan talliini. Nuoria ja lahjakkaita tekijöitä, joiden kädenjälki viehättää ja joiden kanssa kemiat ovat kohdanneet. Minua kutkuttaa ajatus siitä, mitä voisimmekaan saada yhdessä aikaan.

Tämän vuoden aion vielä omistaa suunnittelulle ja asioiden tutkimisille, kontaktoinnille ja oman vision kirkastamiselle. Mutta ensi vuonna viimeistään ryhdyn tuumasta toimeen. Näin väsyneenäkin tuo ajatus jaksaa innostaa.