Seksi pakopaikkana

Olen viettänyt viimeiset 14 tuntia sängyssä. On vapaapäivä, eikä minulla ole ollut minkäänlaisia suunnitelmia. On paljon asioita, joita voisin tehdä ja joita ehkä pitäisikin tehdä, mutta olen vain loikoillut sängyssä ja katsonut tv-sarjoja. Ulkona on upea talvipäivä, mutta edes auringonpaiste ei ole houkutellut minua ulos. Olen ajatellut paljon seksiä ja ihmissuhteita. Osittain näihin ajatuksiin on johdattanut HBO:n sarja Tell Me That You Love Me. Tykästyin sarjaan heti ensimmäisen jakson jälkeen. Siinä kerrotaan kolmen erilaisen pariskunnan elämistä, joita yhdistää saman terapeutin vastaanotot. 

Tässä sarjassa on hyvin erilaisissa elämänvaiheissa olevia ja erilaisten ongelmien kanssa painivia pareja. Yhden ongelmana on lapsettomuus, toisen kohdalla lapsiperheen arki, joka on vienyt seksin suhteesta. Kihlapari kamppailee luottamusongelmien kanssa ja terapeutin itsensä jo 43 vuotta kestänyttä sinänsä auvoista avioliittoa varjostaa syrjähypyn jälkimainingit. Eri ikäisiä pareja ja erilaisia, kuhunkin elämänjaksoon liittyviä, parisuhdetta hiertäviä asioita. Voiko alle kolmikymppisenä sitoutua loppuiäkseen yhteen ainoaan ihmiseen, voiko oman parisuhteen asettaa lasten edelle, voiko lapsettomuudesta kärsivä ja lasta haluava olla muuta kuin ahdistunut ja pakkomielteinen asian suhteen?

Sarjassa on todella paljon seksiä ja se on intiimiä, kiihkeää ja tarinan kannalta merkityksellistä, sillä jokaisen parin kohdalla parisuhteen ongelmat kiteytyvät seksin ympärille. Samastuin erityisesti kihlaparin suhteeseen, jossa seksi on pakopaikka: on helpompaa harrastaa seksiä kuin puhua asioista. Hyvä seksi voi olla se side, joka pitää kaksi ihmistä yhdessä, vaikka suhteessa olisi suuria ongelmia. Suhteeni eksääni oli juuri tällainen. Seitsemän vuotta loistavaa seksiä, mutta kuinka monta todella avointa ja rehellistä keskustelua siitä, mitä todella haluamme: ehkä vain yksi eromme jälkeen. Minun on paljon helpompi päästää toinen ihminen lähelleni seksin kautta kuin tunteiden tasolla. Silloin olen avoin. Avoin, suhteeton ja estoton, kuten muusikko minulle sanoi. Tunteista puhumista välttelen ja seksiäkin päädyn harrastamaan silloin kun minut vietellään älyni kautta. Löysin tälle määritelmänkin: sapiosexual - a person who is sexually attracted to the intelligence of others. Älyllisyys, seksi, mutta entäpä tunteet? Enkö skippaa jonkin vaiheen yli tässä ketjussa?

Tunnen olevani sellaisessa elämänvaiheessa, että olen valmis kokeilemaan erilaisia suhteita. Voisin ihan hyvin kuvitella olevani intiimissä suhteessa useammankin miehen kanssa, ilman että kiintyisin heihin sen kummemmin. En usko, että näin tulee käymään kovin usein, koska minun on kuitenkin ihastuttava ainakin yhdeksi illaksi. En koe tätä halua millään tavalla ahdistavaksi tai yritykseksi paeta jotain. Olen utelias. Älyllä hurmaaminen, seksi ja niiden välinen vuoropeli on kiehtovaa. En kuitenkaan näe syytä siihen, ettenkö jossain vaiheessa myös kiintyisi ja antaisi tunteiden tulla mukaan. Tässä iässä sitä kuitenkin harvoin tapaa ihmisen, jonka kanssa olisi valmis aloittamaan oikean suhteen. Silloin kaikkien tärkeiden asioiden pitäisi loksahtaa kohdalleen. Mutta en näe syytä siihen, että tätä palasten yhteenloksahtamista odotellessa eläisin kuin nunna. En enää usko, että pelkästään hyvä seksi saisi minua jäämään muuten toimimattomaan suhteeseen. Tunnen siis, että minun ei tarvitse pelätä, että rakastuisin vääränlaiseen ihmiseen, mikä antaa paljon enemmän pelivaraa kokeilemiselle. Mutta enpä usko, että tästä minkäänlaista seksiblogia muodostuu, vaikka kuinka toivoisitte siellä ruudun toisella puolella!

Nyt taidan katsoa vielä pari jaksoa HBO:n sarjaa. Sen kautta voi kurkistaa niihinkin ongelmiin, jotka saattavat tulla eteen sitten, kun sen puoliskonsa on jo löytänyt.

Rentouttavaa viikonloppua lukijoille!