Oon eilisestä lähtien pähkäillyt auktoriteetin käsitettä. Suhteessa itseeni ja miehiin. Olen melko vahvatahtoinen ihminen. Ryhmässä otan helposti johtajan aseman ja se tulee minulta luonnostaan ja tämä asema annetaan minulle helposti. Olen rauhallinen ja varma mielipiteissäni. Joskus ihmiset kokevat minun "arvioivan" heitä. Myös ulkonäöstäni kaiketi huokuu tietynlainen arvovalta (vai ylimielisyys). Olen suhteellisen pitkä, harteikas ja juuri luin artikkelin, jonka mukaan vahva leuka lisää ihmisen auktoriteettia. Friikkiä.
No, mitenkäs tämä sitten vaikuttaa miessuhteisiini. Vanhemmat miehet ovat vedonneet minuun ja olen ollut suhteessa kahden miehen kanssa, jotka ovat olleet noin 10 vuotta vanhempia kuin minä. Syynä tähän on ollut se, että näillä miehillä on ollut tarpeeksi ns. iän tuomaa arvovaltaa ja olen voinut rentoutua heidän seurassaan. Ei ole tullut jyrä-olo. Olen myös ihastustunut myös itseäni nuorempiin miehiin ja heissä on viehättänyt se, että jälleen oma "asemani" on selkeä. Olen vanhempi ja kokeneempi. Näiden oman ikäisten kanssa sitten ei kai nämä auktoriteettikemiat oikein pelaa. Tilanne on liian epäselvä.
En mä treffeillä mikään jyrä ole, mutta kai se sitten tietynlainen etäisyydenotto vaan huokuu minusta. Asiaa ehkä avaa jonkin verran auktoriteetin määritelmä:
Auktoriteetilla (lat. autoritas, vaikutusvalta) tarkoitetaan tietojensa, asemansa tai persoonansa takia kunnioitettua, arvostettua ja käskyvaltaista henkilöä tai tällaisen henkilön asemaa. Auktoriteetti voi olla siis esimerkiksi tiedemies, opettaja, pappi, poliisi, lapselle isä tai äiti jne.
Noita vanhempien miehiä olen kunnioittanut ja arvostanut ja nuorempien kohdalla on ollut selvää, että minä olen auktoriteetti. En tiedä, pitäsikö tällaisilla asioilla olla mitään merkitystä rakkaussuhteissa, mutta kai niillä on. Tai ainakin minun kohdalla kun olen tavalla tai toisella keskimääräistä vahvatahtoisempi nainen.
Lukijat, miten teidän suhteissa on nämä jutut menneet? Oletteko etsineet kumppania, joka olisi teille jonkinlainen auktoriteetti tai toisin päin?
Kyllähän tämä auktoriteettijuttu on huomattavissa omastakin käytöksestäni: olen aina halunnut itseäni vanhemman miehen. No, koska kyseinen ajattelutapa ei tuottanut tulosta, kokeilin rajojani ja otin omanikäiseni enkä ole katunut. Eli joskus voi olla hyvä unohtaa auktoriteettien etsimisen.
VastaaPoista-Iina
Totta, kyllähän se enemmän tai vähemmän tasaveroinen kumppanuus olisi tavoitteena. Onnea sun parisuhteiluun! :)
VastaaPoistaKiitoksia!:)
VastaaPoistaOlen salaa erittäin tyytyväinen, että jatkat tässä blogissasi miesjuttujen kertomista ;)
Heh, juu. Nyt kun ei oo PAKKO kirjoittaa, niin on taas kiva kirjoittaa miehistä :)
VastaaPoista