Proffa on tulossa viikonloppuna käymään, mutta jotenkin minusta tuntuu, että ollaan valumassa kaverisektoriin. Viestittely neljä-viiden päivän välein tekee kommunikoinnista vaan sen verran flegmaattista, että heppu ehtii jo unohtua mielestä kolmantena välipäivänä. Ei ihme, että suhteeni ovat normaalisti alkaneet säkenöivästä seksistä - silloin on jotain mitä muistella. Mutta taaperretaan nyt tällä tavalla perinteisesti, kun olen tieni valinnut. Prinsessatorniin on vaikea miesten kavuta ja vain sitkeimmät selviää ja moni jääkin sitten varmasti matkalle. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka tavatessa taas ihastuisi proffaan ja juttu saisi tuulta alleen.
Lauantai-iltaisin ei ilmeisesti kannata roikkua Facebookissa tai antaa kuvan itsestään surkeana sinkkuna. Nuori Kolli raportoi lauantai-iltana yhdentoista aikaan ensitreffikokemuksiaan (olen ilmeisesti jonkunlainen äiti-sisko-kaveri-rakastaja-yhdistelmä Kollille) ja alkoi tenttaamaan minulta, miksi en ole ulkona baarissa tutustumassa ihmisiin ja etsimässä potentiaalista poikaystävää. Öö, öö. Samalla minuutilla minulle alkoi chattailla harrastuksesta tuttu mies, joka on ilmeisen kiinnostunut minusta, mutta jolle en omista syistäni oikein lämpene. Kerran olen jo hänet torpannut, mutta lauantai-iltana Facessa hengaava on ilmeisesti niin säälittävä, että kannattaa kokeilla kepillä jäätä uudemman kerran.
Tarvitsisin poikakaverin ihan elämänlaadullisista syistä. Minulla on aivan liikaa vapaa-aikaa ja liikaa aikaa ajatella, kun ei ole toista ihmistä haukkaamassa ajatustilaa. Pimeällä ja kylmällä pitäisi olla elävä lämpöpatteri, joka pitäisi oksitosiinintuotannon yllä. Mieluiten haluaisin poikaystävän, jonka kanssa voisi viettää aikaa myös arkisin, mutta kyllä se ajatuskin toisesta lämmittää.
Kyllä vähän huvittaa se, että noihin prinsessatorneihinkin riittää sitä kiipeilijää. Se on kuitenkin uuvuttavaa ja vaarallistakin touhua. Siinä voi pudota korkealta. Sinänsä on kyllä varsin huvittavaa seurata vierestä, kun johonkin miesporukkaan ilmestyy potentiaalinen nainen. Siinä alkaa kyllä yleensä varsinainen tohina ja piirittäminen. Women - so overrated.
VastaaPoistaSun pitää ruveta viikonloppuisin käyttämään Naamakirjaa kännykästä vaikka oot kotona, niin ihmiset luulee, että oot ei-surkimus, joka vaan päivittelee statustaan baarikierroksella miehenmetsästyksen lomassa. Näin voit ehkä myös välttää kepakolla jäätä koittelevat heput, ehkä.
Mutta palkinto on prinsessa! Prinsessa!
VastaaPoistaMä käytin Facea kännykästä silloin lauantai-iltana! Täytyy laittaa niin, ettei näy chatissa.
Nii-i, ensin kiipeät henkesi vaarantaen tornin huipulle, vain todetaksesi naisen olevankin nyrpeä nirppanokkainen rinsessa! Mä en ymmärrä näitä naisten perässä touhottavia kanssaveljiäni kyllä alkuunkaan. Jos kaikki miehet olisivat yhtä fiksuja kuin mie, niin rinsessojen pitäisi kipittää alas torneistaan ja kääntää jokainen kivi loytääkseen edes jonkinlaisen sammakon.
VastaaPoistaJos miehet eivät olisi keskimäärin niin kiimaisia, niin naiset olisivat pulassa.
PoistaKavereiden kanssa tässä yhtenä päivänä mietiskelimme, että mitäs jos yksikään mies ei tekisi minkäänlaista aloitetta naisille vaikka kuukauteen. Aloitteilla tarkoitan siis myös perualoitteiden lisäksi huomiota ja flirttiäkin. Parissa viikossa naiset olisivat varmaan hermoromahduksen partaalla, koska se olisi niin odottamaton tilanne heille. Mutta silti, he saisivat hetken elää tavallisen miehen elämää.
Itse olen kyllä aina ihmetellyt tätä naisten ajattelua siitä, että naiset ovat jonkinlainen palkinto, jota miehen täytyy kovasti ja tosissaan yrittää. Miehen täytyy tehdä sitä ja tätä, tehdä aloitteita, saada nainen tuntemaan itsensä erityiseksi ja juosta perässä kuin puudeli. Ja silti, harvat naiset oikeasti ovat prinsessoja ja harvat naiset ylipäätään ovat koko rumban arvoisia. Miksi miehen pitäisi aina todistaa jotain, eikä muka naisten tarvitsisi? Koska naiset tuskin ovat kuitenkaan se ehdottomasti parempi sukupuoli, jota miehet yrittävät likaisilla seksuaalisilla haluillaan saastuttaa.
Etenkin tämä on harvinaisen typerä taktiikka, koska harvemmin mikään muu kuin reilulla jahtausvietillä varustettu pelimies jaksaa juosta perässä ja riisua niitä muureja, ja vain siksi, että saisi parina iltana pillua.
Minusta miehet ovat perusolemukseltaan Indigon mainitsemia sammakoita, laiskoja, paikallaan nököttäviä mölliäisiä. Naiset on kanoja, typeriä, ympäriinsä juoksentelevia, hätäileviä siivekkäitä. Jos kana menee nokkimaan sammakkoa, sammakko lähinnä ärsyyntyy. Metamorfoosi prinssiksi ja prinsessaksi alkaa vasta kuin kana hyppää orrelleen. Etäisyys tekee naisesta viehättävämmän ja vasta etäisyys pakottaa miehen ryhdistäytymään.
PoistaBiologia selittää myös mielestäni ilmiön psykologista taustaa. Naisen funktio on tuottaa mahdollisimman terveitä jälkeläisiä ja pitää näistä huolta. Naisen tehtävä on todistaa olevansa terve ja selväpäinen. Mieheen ripustautuminen ja miehen piirittäminen ovat asioita, joita miehet pitävät universaalisti "hullun naisen" merkkeinä. Kuka tahansa nainen voi kertoa, että on todella vaativaa pitää päänsä kylmänä deittailussa! Miehen tehtävä on todistaa, että hän on sitoutunut naiseen ja pystyy pitämään tästä ja lapsista huolta. Ainoa tapa selvittää miehen sitoutuminen on tarkkailla, miten paljon tämä on valmis näkemään vaivaa naisen eteen. Ei naisen tarvitse karkuun juosta, voi rohkaista, mutta paikoillaan hänen on pysyttävä.
Kyllä ne hyvätkin miehet jaksaa olla aloitteellisia. Onnellisimmat parit, jotka tiedän, on niitä, joissa mies oli suhteen alussa selvästi aloitteellisempi osapuoli.
Mutta nämä saattaa nyt olla tällaisia teologisia asioita, joista on turha keskustella, jos ei osta koko uskontoa.
Ansiokkaastihan tässä on jo yli viisi (5) vuotta möllötetty lehdellä tekemättä ainuttakaan aloitetta. Jos edes kolmasosa miehistä olisi vähänkään samallaisia möllyköitä, niin naiset olisivat vielä nykyistäkin enemmän hermoromahduksen partaalla. Miehet ovat kuitenkin sen verran pöksykäärmeohjautuvia keskimäärin, että tällainen skenaario on kyllä täyttä utopiaa - valitettavasti.
PoistaVanhemmiten möllötys on käynyt kohdallani entistä vallitsevammaksi olotilaksi. Todella vaikea enää löytää sellaista naista, jonka takia viitsisi eväänsä kauheasti liikuttaa. Nuorempana oli hieman toinen tilanne, mutta silloin niin naivi ja edes semisti innokas.
Joo, en mä oikein halua liittyä tuollaisiin "Miesten Pitää Olla Tooooosi Aloitteellisia" tai "Miehen Pitää Panostaa Naisenhankintaa Yhtä Paljon Kuin Mersun Hankintaan Kaikilla Lisävarusteilla" -uskonlahkoihin. Kiitos vaan.
Elkäätte siis ihmetelkö, että olen siirtynyt (palannut) kaansainvälisiin miehiin...
VastaaPoistaMinä en nillitä kansainvälisistä miehistä, koska ymmärrän ihan täysin miksi naiset valikoivat niitä. Dynamiikka on kohdallaan, sukupuolisäännöt selvät ja homma pelaa. Sinällään tilanne on ihanteellinen. Ja sama juttuhan on niiden mattipettereiden ja thainaisten kanssa. Sävelet ovat selvät ja se on hyväkin niin.
PoistaMinusta suurin ongelma mikä täällä Suomessa on juuri tuo sääntöjen sekavuus. Toisaalta naisten pitäisi olla niin vapautuneita, mutta kuitenkin konservatiivisia. Ja sukupuolisäännöt ovat ihan yhtälailla sekaisin juuri tästä syystä. Biologia ja liberalismi eivät vain oikein sovi yhteen käytännössä. Ei mikään ihme, että naiset tai miehet eivät löydä paikkaansa ja sen kyllä huomaa tässä kommunikoinnissa.
Itse olen ainakin ihan lopen kyllästynyt tähän sääntöjen sekavuuteen. Tosin se nyt tuskin yllättää ketään täällä.
KV-mies sen olla pitää! Oikeestaan me vähän ihmeteltiin sitä, että hetkeksi harhauduit tonkimaan kotimaista tarjontaa. Toinen anomalia oli se 170 cm lyhyt nörtti; tosin sitten tehtiinkin reilumpi kurssinkorjaus - niin statuksellisesti kuin pituudenkin puolesta.
PoistaJuuri näin, Possu. Minustakin juuri sääntöjen sekavuus on ongelma suomalaisessa pariutumisessa. Siitä syystä, omalta osaltani, olen tehnyt selvät säännöt itselleni ja kannustan siihen muitakin: antaa miehen johtaa pariutumisrituaalia. Naisten pitäisi mielestäni ymmärtää, että tämä ei tarkoita sitä, etteikö nainen voisi muilla elämänalueilla ottaa johtavaa asemaa tai jopa ihan siinä parisuhteessakin, mutta kosiskeluvaiheessa on vaan helpompaa jos säännöt ovat selvät. Mies pääsee silloin toteuttamaan tarvettaan tehdä urotöitä (sinnikkyydellään voittaa nainen) ja nainen voi rauhassa arvioida miehen sitoutumiskykyä. Indigo voi jäädä kurnuttelemaan lumpeenlehdelle.
PoistaHyvät sisaret, sanon tämän vielä toisen kerran: älkää kuunnelko tuota naista! Maailmassa on vieläkin ihan liikaa näitä lavatanssi-mentaliteetin omaavia naisia. Älkää olko persoonattomia knöllejä, jotka tarvitsevat selkeitä sääntöjä ja askelmerkkejä pariutuakseen. Olkaa rohkeasti luovia ja kekseliäitä!
PoistaEikä se että mies piirittää sitkeästi kuukausitolkulla jotain peruspirkkoa tarkoita välttämättä sitä, että mies olisi kovin sitoutuvainen. Tiedän ihan lähipiiristä tapauksia, joissa nainen on piirittänyt miestä, ja edelleen ovat kimpassa. Ei pidä uskoa knöllien yleistyksiä alkuunkaan! Kaikki miehet eivät todellakaan koe naistenpiirittämistä jonain mahtavana urotekona.
Minä poika kyllä nökötän jatkossakin lumpeenlehdelläni, jos vaihtoehto on rinsessatorniin kapuaminen. Toivottavasti ensi kesästä tulee hyvä kärpäskesä. *kurn**kurn*
Millaisia ovat nuo parisuhteet, joissa nainen piiritti miestä? Millainen on suhteen laatu?
PoistaSellaisia jossa huomattavasti nuorempi nainen on piirittänyt miestä. Laatuvertailua on vaikea tehdä, koska me miehet emme pahemmin ruodi toisten suhteita. Kaveripiirini innokkain "piirittäjä" muuten vaihtoi naista useimmin. Viimeisimmän eukkonsa tosin tökkäsi paksuksi ja vei alttarille. Edistystä siis.
PoistaTunnen myös pareja, joissa nainen piiritti miestä ja oli huomattavasti aktiivisempi alussa. Yksi on serkkuni, joka pitkän väsytystaistelun jälkeen sai miehen alttarille. Nyt heillä on kolme lasta, mies ei panosta suhteeseen lainkaan, serkku on masentunut ja toivoo, ettei olisi päätynyt yksiin tämän miehen kanssa. Me naiset kuullaan valitettavasti nämä tarinat toisiltamme.
PoistaTuota, tuota, piiritystilanteen kestossakin on eroja. Kyllä mä ainakin nostaisin valkoisen lipun aika nopeasti salkoon, jos piirittäjä olisi itseä miellyttävä; vähemmän miellyttävät hätistäisin puis pikaisella vastahyökkäyksellä. Eihän siinä oo paljoa järkeä raahata toista puoliväkisin alttarille.
PoistaEnkä muuten laittaisi kovin paljoa arvoa sitoutumiskyvylle, koska parisuhdanteet nyt on vaan ailahtelevaisia. Parempi paaluttaa elämänsä perustukset johonkin muuhun kuin naisiin tai miehiin.
Tämä kirjoitus herättää minussa ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta ymmärrän sen, että tuntuu hyvältä, kun mies on aloitteellinen ja itse esittää hiukan vähemmän kiinnostunuttta kuin oikeasti on. Mietityttää vaan, että se on kuitenkin jonkinlaista pelaamista, mikä ei ole hyvä alku parisuhteelle.
VastaaPoistaNainenko prinsessa? Oi, jos olisin mies, niin juoksisin karkuun ja lujaa. Miehen ja naisen ytimessä on yhteinen ihmisyys ja ajatus prinsessasta tuo mielikuvan palveluksia odottavasta oman napansa ympärillä pyörijästä.
Miehen sitoutumiskyvyn arvioiminen...Hmmm - kuin tökkisi matkan päästä kepillä laittamatta kuitenkaan itseään likoon.
Minusta miehen sitoutumiskykyä ei voi arvioida kuin vasta sitten, kun kumpikin osapuoli on antanut itsensä suhteeseen täysin. Aiemmin sitoutumiskyvyttömästäkin miehestä voi kehkeytyä naiselleen täysin omistautunut mies. Ehkäpä se vaatii sen, että nainenkin asettuu tunteineen alttiiksi eikä pidä itseään palkintona vaan tasaveroisena ihmisenä?
Ei naisen tarvitse esittää vähemmän kiinnostunutta kuin on. Itseasiassa hänen vastuullaan on ilmaista kiinnostuksensa (jos on kiinnostunut) mahdollisimman selkeästi, mutta ei aloitteiden muodossa vaan niihin vastaamalla. Silloin dynamiikka ja tanssiaskeleet pysyvät selkeinä.
PoistaNainen laittaa itsensä likoon hyvinkin paljon. Hänen on pidettävä hermonsa kasassa. Voi olla jopa vaikeampaa pysyä pidättäytyvänä kuin olla aloitteellinen. Laihduttaessakin vaikeinta on olla syömättä.
Prinsessan metafora tarkoittaa minulle lähinnä oman arvonsa tuntemista, ei pelailua tai omahyväisyyttä. Prinsessa voi olla ystävällinen, lämmin ja avoin.
Miehen aiemmalla sitoutumiskyvyllä ei ole mitään merkitystä, ainoastaan sillä, miten hän kyseisen suhteen alkumetreillä näkee vaivaa.
Ajatellaanpa tilannetta, että mies on kohdannut naisia, joiden suhteen hän on kovasti nähnyt vaivaa ja jossakin vaiheessa vaiva tuntuu menneen hukkaan / tuntuu osoitetun väärälle naiselle. On saattanut käydä esim. niin, että nainen on osoittautunut vähemmän tavoittelemisen arvoiseksi kuin mies luuli eli mies on kokenut saaneensa erilaisen naisen kuin mitä hänelle "luvattiin". Siis nainen "lupasi" silloin kun hän vielä oli passiivinen ja pidättyväinen altavastaaja, jota hän ei oikeasti ole ja jonka mies sai tuta sitten kun suhde oli vakiintunut.
PoistaEi ole ihme, että mies ottaa opikseen ja jättää myöhemmin suuremman tavoittelemisen muille miehille ja keskittyy naisiin, jotka eivät esitä mitään vaan ovat oma itsensä kaikkine karvoineen from day 1.
Mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa se, että on oma itsensä kaikkine karvoineen?
PoistaSitä, ettei himmaa ja pidättele eli esitä esim. passiivisempaa ja pidättyväisempää kuin mitä oikeasti on. Tai kuvittele olevansa palkinto = prinsessa vaan tietää olevansa ihminen, tasan yhtä arvokas - vaan ei millinkään verran arvokkaampi - kuin kukaan toinen ihminen.
PoistaSanonpa vielä, että kuuntelin taannoin Brene Brownin huikean puheen The power of vulnerability. (Nyt luen kirjaa samasta aiheesta.)
VastaaPoistaUskon jokaisessa solussani, että kaiken hyvän lähtökohta on uskaltaa olla haavoittuvainen. Se koskee myös ihmissuhteita.
Järkipuhetta! *Kurn!*
PoistaMinusta se, että nainen uskaltaa ottaa feminiinin vastaanottavaisen ja jopa passiivisen roolin, on herkkyyttä ja haavoittuvaisuutta parhaimmillaan. Ei prinsessan tarvitse olla bitch.
PoistaTuo vaikeasti tavoiteltava ei muuten ole mikään helppo laji. Itse asiassa voisin sanoa, että oikeastaan vaikeasti tavoiteltavuus on typeryyttä, mutta passiivisuus taas ei ole. Naiset ovat menettäneet feminiinisyyden salaisen taidon ja feminiisyyttä pidetään melkeinpä jopa kirosanana.
PoistaUseimmiten vaikeasti tavoiteltava näyttää tarkoittavan sitä, että nainen ei ole millään tavalla vastaanottavainen, pikemminkin hyvin torjuva, tai saattaa olla vittuileva bitch. Kumpikaan taktiikoista ei ole kovin hedelmällinen. Jos nainen päättää, että miehen pitää tehdä aloite, niin naisen täytyy myös osata antaa miehelle köyttä ja huomioida, sekä palkita miehen tekemä aloite. Tämä jos jokin taito on naisilta kadonnut jonnekin unholaan. Useimmiten se menee niin, että mies tekee aloitteen, nainen antaa miehelle täystyrmäyksen ja sen jälkeen ihmettelee, että miksei mies yritä kovempaa.
Tanssiessakin mies vie ja nainen seuraa. Ei se toimi niin, että nainen yrittää lopettaa tanssin kesken kaiken pois, yrittää paeta tanssilattialta tai yrittää tahallaan tempoa miestä väärään suuntaan.
Tosin, oma kokemukseni on se, että sinnikäs yrittäminen ei ole hedelmällistä. Ainakaan se ei ole omalla kohdallani koskaan ollut. Pikemminkin kannattaa vaihtaa naista, jos homma menee vaikeaksi eikä homma etene millään tasolla.
Voilà!
PoistaOlen täysin samaa mieltä.
Kyllä, mies vaihtakoon naista, jos nainen ei anna köyttä, ja nainen vaihtakoon miestä, jos mies ei tee tarpeeksi aloitteita. Yksinkertaista.
Hmm, eikö sen Proffan pitänyt tulla nyt tänä viikonloppuna harrastamaan tornikiipeilyä sinne Turkuun? Professori kiipeämässä, Kolli kiertämässä mouruten tornia ja Sammakko katsomassa kyllästyneenä koko showta läheisestä lammikosta...
PoistaNäinpä juuri :D Taitaa kyllä Sammakko olla vähän kiinnostuneempi kuin antaa ymmärtää.
PoistaKyllä, proffan kanssa sovelletaan nyt oppeja. Katsotaan saanko käytännön todistusaineistoa ja tuloksia vahvistamaan teoriaani.
Ihanaa viikonloppua!! <3
PoistaIsla
Olen vain ammatillisesti tilanteesta kiinnostunut, olenhan knöllitutkija.
PoistaEdelleen täytyy sanoa minuakin vähän ärsyttää nämä prinsessajutut, vaikka ne toisaalta myös huvittavat. Neitoisella hyviä ajatuksia muuten.
VastaaPoistaToisaalta ymmärrän Daaliahn tanssiajatukset, ja kunpa asiat sujuisivatkin noin helposti. Tosielämässä tulee kuitenkin tilanteita, joissa kanan on pakko mennä kiusaamaan sammakkoa. Kuvitellaan vaikka, että on töissä miesvaltaisessa paikassa. Vapaalla ollessa puoliturhat kukot sitten ovat moikkailemassa ja pullistelemassa muuten vain lähistöllä (mm. typerä tosiasiahan on, että monia ihmisiä kiinnostaa muille kelpaavalta näyttävä). Koeta siinä sitten vain hymyillä ja lähettää vinkkejä jollekin ujolta näyttävälle tyypille -> näytät parhaimmassa tapauksessa pilkkaavalta ja tilanteessa lisähuomiota kaipaavalta horolta.
Kyllä ovela keinot keksii! :D Sen ujommankin miehen rohkaisemiseksi.
PoistaEi ne ovelat oo ainakaan mun kohdalla tajunneet pitää sitä "Indigo, olen erittäin kiinnostunut sinusta! Tekisitkö nyt ystävällisesti sen aloitteen, jotta tämä menisi kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti?" -kylttiä kaulassaan. Kerran kaksi vuotta sitten meinasin tehdä aloitteen, mutta koska olin vain 87,62 prosenttisesti varma naisen kiinnostuksesta, niin annoin asian olla.
PoistaIndigo, pientä riskinottoa nyt!
PoistaNiinpä!
PoistaIndigo, tuolla ylempänä nyökyttelit Neitoisen kommentille, joka koski rohkeutta olla haavoittuvainen. Se siis koskee sekä naisia että miehiä.
Kuinka kukaan nainen uskaltaa laittaa itsensä likoon kanssasi, jos sinulla ei ole uskallusta samaan?
Ihmissuhteet toimivat vastavuoroisesti. Ei niin, että jätetään kaikki toisen varaan ja harteille.
Isla
Tarvitsen yli 90% varmuuden naisen kiinnostuksesta ennen kuin liikuttelen koipiani. Olen sen verta traumatisoitunut. Tuon 87,62%-naisenkin vain kohteliaasti ignorasin ja poistuin takavasempaan. Tuskin se siitä kauheita sielullisia vammoja sai.
PoistaOlen Neitoisen kanssa samoilla linjoilla. Ainoastaan itsensä likoon laittamalla voi saavuttaa suuria, ihania asioita.
VastaaPoistaMinusta kaikenlainen taktikointi ja joillain säännöillä pelaaminen ei kuulu ihmissuhteisiin. Jokainen toimikoon, kuten parhaalta tuntuu. Ilman, että yrittää noudattaa jotain ennalta sovittua kaavaa tai tapoja.
Mutta tämä on vain mun mielipide. En muutenkaan koe olevani kovin perinteinen tai biologisten viettien vietävänä oleva ihminen.
Olen todellakin aloitteellinen, jos kohtaan kiinnostavan miehen. Jotkut miehet eivät tästä pidä, se on totta. Mutta onneksi heitä varten on naisia prinsessatorneissaan. :D
En ymmärrä sitä, miksi kaikkien pitäisi toimia samalla tavoin. Tai kaikkien olla samanlaisia. Miesten valloittavia ritareita ja naisten kainoja prinsessoja.
Minusta on suuri rikkaus, että olemme erilaisia ja toimimme eri tavoin. Se tekee elämästä ihmeellisen ja mielenkiintoisen.
Isla
Isla kirjoitti nyt niin maailmojasyleilevän kommentin, että eihän sitä vastaan voi edes argumentoida! :D
PoistaHahaa! :D
PoistaHippi sai väittelijän sanattomaksi! :P
Isla