Onni

Kotona, saunan jälkeen, raikkaana ja miettien, vieläkö lähden Helsingin yöhön. Hetki sitten katselin saunan terassilta 7. kerroksesta öistä Helsinkiä ja mietin, miten hyvä minun on olla. Elän rikasta elämää. Minulla on ystäviä ja elän juuri sellaista elämää kuin haluan elää. Olen valinnut juuri ne oikeat ihmiset elämääni, ihmiset, jotka tuovat elämääni onnea ja iloa. Vietin illan hyvän ystävän luona, joka on hämmästyttävän samanluonteinen kuin minä. Tapasin hänet ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten ja luokallisesta ihmisiä tunnistin hänet välittömästi hengenheimolaiseksi. Olisimme voineet kohdata jo 14 vuotta sitten, jos olisin mennyt samaan lähilukioon kuin siskoni, mutta sen sijaan lähdin maailmalle jo silloin. Elämä toi meidät kuitenkin yhteen vuosikymmen myöhemmin. On hienoa kun toinen ymmärtää puolikkaasta lauseesta, mistä puhut. Tämän ihmisen kanssa voin olla oma itseni ja hyväksyn hänet juuri sellaisena kuin hän on - ja hän hyväksyy minut.

Olen myös onnellinen, että minulla on sisko, joka on ollut paras kaverini 30 vuotta. Miten mainiota onkaan, että myös se ihminen, jota et ole valinnut elämääsi, vaan jonka elämä valitsi sinulle, on hyvä ystävä.

Kiitollisuus on hyvä tunne.

Nyt sitten. Kolme tuntia ulkoilmaa Suomenlinnassa. Päivällinen ja puoli pulloa viiniä ystävän luona. Sauna. Kello on kymmenen. Vieläkö lähden? Mieltä lämmittää vielä viime viikonlopun riehakkuus. Let the body decide.