Gradun dedikseen on kaksi kuukautta. Tähän mennessä olen sivumennen vieraillut graduni luona, mutta nyt on otettava kimpsut ja kampsut ja asetuttava taloksi. Haluan sen ja tutkinnon nyt alta pois, sillä en halua jättää asioita kesken. Sitten minusta tulee tuplamaisteri. Se tuntuu ihan mukavalta ajatukselta, tai ainakin se on konkreettinen osoitus, että olen tällä vuosikymmenen kestäneellä opiskelu-urallani saanut jotain konkreettista aikaan. Useampi serkkuni on valmistumassa samoihin aikoihin ja yhden kanssa ajateltiin pitää yhteiset pirskeet. Meidän suvussa opiskellaan pitkään ja hartaasti. Serkuistakin monella on useampi tutkinto. Ollaan ilmeisen tiedonjanoisia ja ei kovinkaan rahanahneita - tai sitten vain päättämättömiä.
Teen itse tällä hetkellä töitä, joissa pääsen hyödyntämään kummassakin tutkinnossani oppimiani asioita. Olen tästä kiitollinen, sillä kumpikaan tutkinto ei ole suoraan ammattiinvalmistava. Olen kuitenkin aina ollut sitä mieltä, että ihmisten pitäisi opiskella sitä mikä kiinnostaa, eikä vain sitä alaa, millä työllistyminen on todennäköisintä. Tunnen monta, jotka ovat opiskelleet itselleen "järkevän ammatin" eivätkä ole tehneet päivääkään alan töitä.
Eilen törmäsin Unicafessa pariin nuorempaan "kollegaan", pariin nuorukaiseen, joiden opiskelut ovat loppusuoralla ja jotka ovat nyt siirtymässä alan töihin. He ovat niiiiin ihanan innokkaita ja freesejä, luottavaisia omiin ideoihinsa. Tapasin myös ryhmän oikeustieteen opiskelijoita, jotka tekevät organisaatiolleni erään projektin ja oli hienoa jutella ja ideoida heidän kanssaan. Itseasiassa seurustelen nykyään hyvin paljon itseäni viittä vuotta nuorempien kanssa. Moni meistä kyynistyy vanhetessaan ja siksi näistä nuoremmista ihmisistä saa imettyä itseensä sellaista intomielisyyttä, joka vanhemmilta ja varovaisemmilta on usein katoamassa. Ovat vielä niin siloposkisiakin, voi itsekin kuvitella olevansa vielä nuori kun heitä katselee. Vaikka olen kyllä sitä mieltä, että naamani näyttää paremmalta näin vanhemmiten. Todella upeeta Eddietä siteeraten: "My whole body hangs off these cheekbones."
Uh, mutta nyt olen taas sivuraiteilla - gradun kimppuun!
Suomi on siitä armelias maa, että täällä kelpaa velttoilla piiiitkään yliopistolla veronmaksajien piikkiin. Toivottavasti löydät pian hyväpalkkaisen työn, jotta saat maksaa korkeaa veroa paljon maksaneesta koulutuksestasi!
VastaaPoistaTjaa-a, velttoilusta en välttämättä puhuisi, kun tulen saamaan tässä ajassa valmiiksi kaksi tutkintoa ja olen ollut 15-vuotiaasta lähtien kaikki kesät töissä ja 17-vuotiaasta lähtien tehnyt opiskelujen ohessa n. 20 tuntia töitä viikossa. Eli verojakin olen maksanut jo kyllin.
VastaaPoistaMutta on totta, laskeskelin (yksi tutkinto 44 000 euroa, + opintotuet - maksetut verot), että kaksi tutkintoa tehneenä ja ohessa töitä tehneenä olen tullut yhteiskunnalle tähän mennessä noin kaksi kertaa kalliimmaksi kuin opiskelut viidessä vuodessa suorittanut (ilman työntekoa opiskelujen ohessa)ja sen jälkeen kokopäivätöihin mennyt.
Eli olen hyvin kiitollinen tälle yhteiskunnalle ja veronmaksajille, mutta velttoilua en allekirjoita ja toivon mukaan tulen maksamaan paljon veroja hyväpalkkaisesta työstä jatkossa.