Minulle on pikkuhiljaa alkanut valjeta sellainen kiistämätön tosiasia, että en ole kovinkaan hyvä romanttisissa suhteissa. En edes tiedä, osaanko luoda merkityksellisiä rakkaussuhteita. Ystävyyssuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessäkin olen taitava, mutta kun puhutaan naisen ja miehen välisistä ei-platonisista suhteista, olen seikkailija ilman karttaa ja kompassia.
En edes tiedä, miten naiset ja miehet tutustuvat toisiinsa ja olen ollut siinä luulossa, että se tapahtuu seksin kautta. Jos minä pidän jostakusta, harrastan hänen kanssaan seksiä, ehkä ensimmäisellä, ehkä toisella tai ehkä kolmannella tapaamiskerralla. En edes tiedä, mitä on tutustua johonkuhun ennen kuin seksi tulee mukaan kuvioihin. En osaa sanoa minä pidän sinusta tai että välitän sinusta muutoin kuin kehoni kautta.
Harrastimme seksiä turkulaisen miehen kanssa ja tästä kohtaamisesta jäi todella outo fiilis. Pidän miehestä ja hän selvästi minusta, mutta tällä kertaa minusta tuntui, että seksi tuli kuvioihin aivan liian pian - enhän edes tunne koko ihmistä! Ehkä tämä tunne johtuu siitä, että tämä mies on mielestäni aidosti potentiaalinen. On paljon helpompaa harrastaa seksiä miehen kanssa silloin, kun on ilmiselvää, että miehen luonne tai elämäntilanne on sellainen, ettei suhde hänen kanssaan olisi muutoinkaan mahdollinen. Nuoren Kollin kusipäisyys tekee hänestä mainion fuckbuddyn ja muusikon henkilökohtaiset ongelmat tekivät hänestä harmittoman intohimon kohteen. Näiden miesten kohdalla pystyn helposti ajattelemaan, että ainoa konkreettinen asia, jonka he voivat minulle tarjota on fyysisten tarpeideni ja halujeni tyydyttäminen.
Mutta entä sitten, kun kohdalla on mies, joka voisi tarjota minulle jotain muutakin kuin seksiä? Silloin se seksi voisi mahdollisesti odottaa? Niin voisi, jos kyseessä ei olisi minunkaltaiseni tumpelo. Ärsyttää ja hävettää.
Mikä siinä seksin harrastamisessa sitten on niin haitallista, jos pitää ihmisestä, vaikka ei tätä hyvin vielä tunnekaan? Tilanne on hankala, koska taidamme olla kumpikin yhtä hämmentyneitä, mitä pitäisi tapahtua seuraavaksi. Olemme harrastaneet seksiä, vaikka hädin tuskin tunnemme toisiamme ja välillämme ei ole vahvaa tunnesidettä. Mitä tässä pitäisi tehdä? Jatkaa seksin merkeissä vai palata seksittömään deittailuun? Omalla kohdallani seksillä jatkaminen ei ole vaihtoehto, koska se saa minut liian hämmentyneeksi. Miehelle seksitön linja on varmasti yhtä hämmentävää, kun kerran jo harrastimme seksiä.
Naiset ja miehet! Jos pidätte toisistanne, malttakaa hetki sen seksin kanssa!
Olet kyllä varsinainen kommunikaatioihme! Tosin aika moni mies varmaan arvostaisi tuollaista "alapää edellä suhteeseen" -toimintaa. Niin, kyllähän mies varmaan vähän hämmentyy, jos nyt sitten laitatkin koivet yllättäen ristiin, mutta luulisi aikuisen miehen jo ymmärtävän, että naiset nyt vaan ovat kryptisiä ja hämmentäviä suurimman osan ajasta.
VastaaPoistaMinä olen... yksinkertaisesti vaan aika pihalla. En tiedä, mitä miehen päässä liikkuu, mutta omansa saa sekaisin tällaisella toiminnalla.
VastaaPoistaKeskustele miehen kanssa asiasta.
VastaaPoistaÄläkä sure. Et ole ainut "tumpelo".
Olen itse myös miettinyt, että haluan tutustua kunnolla seuraavaan minua kiinnostavaan mieheen ennen kuin hyppäämmepystyn sänkyyn. Käydä treffeillä ja tapailla, mitä en ole ikinä harrastanut.
Nähtäväksi jää, miten onnistun tavoitteessani. Jos pitää toisesta kovasti (ja on melkoisessa puutteessa), on halu päästä toisen iholle kahta kauheampi.. todennäköisesti tosi paikan tullen en pysty pidättäytymään vaan vietit vievät.
Mutta onko se sittenkään niin paha asia?
Paitsi että pää menee sekaisin.
Ihastuessa pää menee joka tapauksessa ihan sekaisin. Oli seksiä tai ei.
Isla