Tää on kyllä nyt niin Nettideittiblogi II, mutta olkoon. Oh man, uskoni nettideittailuun senkun vahvistuu. Taas kivat treffit ja insinööri-mies oli ISO positiivinen yllätys. Paljon paremman näköinen kuin kuvissa ja paljon puheliaampi ja spontaanimpi kuin mitä tekstin perusteella ymmärsi. Oli vaan hupaisaa huomata, että mies oli kuin miespuolinen minä. Matkustelu, hyvä ruoka, sosiaalisuus, rutiinien karttaminen, sitoutumiskammo. Eli klassinen numero 7 Enneagrammissa, Innostuva Suunnittelija. Siksi kai ihmisen kanssa olikin niin helppo olla ja kommunikoida, ehkä niinkin helppo, ettei meidän välillä ollut mitään samantapaista jännitettä ja vetovoimaa kuin keittiömestarin kanssa. Oltiin niin samalla aaltopituudella.
MUTTA... se kuuluisa mutta. Se on jännä, miten nuo miehet kertoo jo ensitreffeillä auliisti sen (jos kuuntelee tarkkaan), mikä (saattaisi) estää heitä ryhtymästä kunnon suhteeseen. Tällä miehellä on vielä menovaihe päällä, ei varmaan niinkään naisten suhteen, vaan baareissa käymisen ja reissaamisen suhteen. Puhui siitä, miten on ajatellut hakevansa töihin Sveitsiin, oli lähdössä juuri kahdeksi viikoksi reissuun ja joka illalle ja viikonlopulle tuntui olevan ohjelmaa. Eli liekkö miehen elämäntilanne vielä se, että olisi valmis asettumaan aloilleen. Juoksut juoksematta. No, mä en sinänsä juoksuja hirveästi rajoita, mutta mutta, ehkäpä jotakuta jo vähän "rauhoittuneempaa" ihmistä olen etsimässä.
Mun pyhä miehensuodatuskolminaisuuteni on kyllä aika pätevä. Siis se, että miehessä pitäisi osua kohdalleen nämä kolme asiaa: sijainti, luonne ja elämäntilanne. Tässä miehessä kaksi ensimmäistä on kohdallaan, mies asuu itseasiassa 2 km päässä, mutta elämäntilanne ei nyt ehkä osu ihan nappiin.
Jei, onpas tämä treffailu nyt kivaa, kun nämä miehet on näin "laadukkaita" ja mun oma suhtautuminen tähän touhuun niin keveää.
torstai 29. maaliskuuta 2012
keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
Sarjadeittailusta
Miehet vaan pörrää mielessä. Kävin tänään lounaalla parin kaverin kanssa, jotka on myös harrastaneet nettideittailua. Yksi kertoi nettideittailussa ahdistavan se, että silloin oli vaikea keskittyä yhteen ihmiseen kerrallaan. Mulle sopii mainiosti se, että kirjoittelen neljän kanssa ja käyn treffeillä kolmen eri tyypin kanssa viikon sisällä. Syitä tähän on muutama:
1.) Olen vaihtelunhaluinen
2.) Miehet on hitaita ja yksittäiset miehet aika tylsiäkin
3.) Olen huomionkipeä
4.) Kiinnyn helposti liian nopeasti ja useamman miehen tapailu hidastaa tätä
5.) En stressaa treffejä
6.) Olen helposti liian mukautuva ja kiltti. Kun on kommunikoi useamman kanssa yhtäaikaa, tajuaa, mitkä ominaisuudet on tärkeitä ja olennaisia.
7.) Treffailu pysyy näin "keveänä", ei liikaa paineita yhden tyypin suhteen
Juttelin tänään ekaa kertaa chatissa arkkitehti-deittini kanssa. Treffeille piti mennä maanantaina, mutta herra oli kipeänä. Nyt yritetään sumplia treffejä ensi viikolle. Mutta olipa mukava chattailla miehen kanssa, jolla oli samoja mielenkiinnon kohteita - tai ymmärrystä omille mielenkiinnon kohteilleni.
Kyllähän minä ymmärrän, että kompromissejakin pitää tehdä, mutta oispa aivan huippua kun kohdalle tulisi mies joka olisi:
1.) Älykäs ja keskustelutaitoinen
2.) Kiinnostunut edes jonkin verran samoista asiosta
3.) Fyysisesti vetoava ja tuntisi vetoa myös minuun
4.) Hauska ja rento
5.) Positiivinen ja huomaavainen
6.) Esittelykelpoinen / kehtaa esitellä kavereille
7.) Sopivassa elämäntilanteessa
8.) Hulluna minuun :)
PS: Olen alkanut ajatella, että minulle suunnilleen sopivia miehiä voisi olla noin 1/20:ssa "esikatsastetussa" miehessä. Tämä suhdeluku on pitänyt suunnilleen paikkansa ystävien suhteen. Aina kun olen aloittanut uuden koulun, niin luokallisesta ihmisiä on löytynyt yksi hyvä ystävä. Jos nyt olen siis käynyt vuoden sisällä treffeillä 11 miehen kanssa, niin kaiken todennäköisyyden mukaan seuraavan 9 joukosta löytyy sopiva! :)
1.) Olen vaihtelunhaluinen
2.) Miehet on hitaita ja yksittäiset miehet aika tylsiäkin
3.) Olen huomionkipeä
4.) Kiinnyn helposti liian nopeasti ja useamman miehen tapailu hidastaa tätä
5.) En stressaa treffejä
6.) Olen helposti liian mukautuva ja kiltti. Kun on kommunikoi useamman kanssa yhtäaikaa, tajuaa, mitkä ominaisuudet on tärkeitä ja olennaisia.
7.) Treffailu pysyy näin "keveänä", ei liikaa paineita yhden tyypin suhteen
Juttelin tänään ekaa kertaa chatissa arkkitehti-deittini kanssa. Treffeille piti mennä maanantaina, mutta herra oli kipeänä. Nyt yritetään sumplia treffejä ensi viikolle. Mutta olipa mukava chattailla miehen kanssa, jolla oli samoja mielenkiinnon kohteita - tai ymmärrystä omille mielenkiinnon kohteilleni.
Kyllähän minä ymmärrän, että kompromissejakin pitää tehdä, mutta oispa aivan huippua kun kohdalle tulisi mies joka olisi:
1.) Älykäs ja keskustelutaitoinen
2.) Kiinnostunut edes jonkin verran samoista asiosta
3.) Fyysisesti vetoava ja tuntisi vetoa myös minuun
4.) Hauska ja rento
5.) Positiivinen ja huomaavainen
6.) Esittelykelpoinen / kehtaa esitellä kavereille
7.) Sopivassa elämäntilanteessa
8.) Hulluna minuun :)
PS: Olen alkanut ajatella, että minulle suunnilleen sopivia miehiä voisi olla noin 1/20:ssa "esikatsastetussa" miehessä. Tämä suhdeluku on pitänyt suunnilleen paikkansa ystävien suhteen. Aina kun olen aloittanut uuden koulun, niin luokallisesta ihmisiä on löytynyt yksi hyvä ystävä. Jos nyt olen siis käynyt vuoden sisällä treffeillä 11 miehen kanssa, niin kaiken todennäköisyyden mukaan seuraavan 9 joukosta löytyy sopiva! :)
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Riman nostoa
Huhhuh. Kirjoitan työhakemusta pestiin, jota aluksi vähän arastelin. Isot saappaat. Mutta nyt kun kirjoitan hakemusta tajuan, että mähän olen enemmän kuin pätevä tuohon työhön.
Sitten nämä miehet. Kyllä mä tarviin fiksun miehen, kaikesta huolimatta. Nyt kun jutellut viime päivinä keittiömestari-deittini kanssa, niin voihan apua. En tiedä, onko se chatissa jotenkin erityisen toope-moodilla, mutta ei siitä saa keskustelumielessä oikein mitään irti. Livenä se ei ollut niin paha. Ylihuomenna menen treffeille miehen kanssa, joka vaikuttaa onneksi hiukan potentiaalisemmalta. Mutta voi, parina päivänä olen jutellut vaihteeksi erään maisterimiehen kanssa ja kyllä siinä on vissi ero. Olen analyyttinen ihminen, tykkään pureutua yksityiskohtiin, syihin ja seurauksiin. Mutta ei tällaiseen keskusteluun tarvita akateemista ihmistä vaan ihan vaan ylipäätään fiksua ja ajattelevaa. Oijoi, Tekstihurmaaja oli kyllä huippu keskustelija. Pitääkin rupatella hänen kanssaan joku päivä, niin muistuu taas mieleen, miten keskustelutaitoinen mies voi olla.
Eli nostetaan nyt tätä rimaa kuitenkin - ei sillä fyysisellä vetovoimalla kuitenkaan pitkälle pötkitä, pitää olla henkistäkin yhteyttä.
Sitten nämä miehet. Kyllä mä tarviin fiksun miehen, kaikesta huolimatta. Nyt kun jutellut viime päivinä keittiömestari-deittini kanssa, niin voihan apua. En tiedä, onko se chatissa jotenkin erityisen toope-moodilla, mutta ei siitä saa keskustelumielessä oikein mitään irti. Livenä se ei ollut niin paha. Ylihuomenna menen treffeille miehen kanssa, joka vaikuttaa onneksi hiukan potentiaalisemmalta. Mutta voi, parina päivänä olen jutellut vaihteeksi erään maisterimiehen kanssa ja kyllä siinä on vissi ero. Olen analyyttinen ihminen, tykkään pureutua yksityiskohtiin, syihin ja seurauksiin. Mutta ei tällaiseen keskusteluun tarvita akateemista ihmistä vaan ihan vaan ylipäätään fiksua ja ajattelevaa. Oijoi, Tekstihurmaaja oli kyllä huippu keskustelija. Pitääkin rupatella hänen kanssaan joku päivä, niin muistuu taas mieleen, miten keskustelutaitoinen mies voi olla.
Eli nostetaan nyt tätä rimaa kuitenkin - ei sillä fyysisellä vetovoimalla kuitenkaan pitkälle pötkitä, pitää olla henkistäkin yhteyttä.
maanantai 26. maaliskuuta 2012
Luovuuden kaipuu
Kaipaan luovaa tekemistä. Haluaisin vähentää netissä hukattuja tunteja ja alkaa puuhailemaan jotakin. Olisi hauskaa keksiä tekemistä käsille, samalla saada jotain aikaiseksi ja keskittyä kunnolla yhteen asiaan. Tämä netissä surffailu on sellaista jatkuvaa huomion ja keskittymisen harhailua.
Inspiraation keräilyssä voisi toimi apulaisena Pinterest. En ole vielä palvelua käyttänyt, mutta sen kautta voi keräillä erilasia nettissivuja yhteen paikkaan kuvien avulla. Kun minulla ei ole selkeää visiota siitä, mitä haluaisin tehdä, niin paras keino voisikin olla tämän päämäärättömän surffailun valjastaminen inspiraation etsintään :)
Hmmmmmm... mitäköhän sitä keksii :)
Inspiraation keräilyssä voisi toimi apulaisena Pinterest. En ole vielä palvelua käyttänyt, mutta sen kautta voi keräillä erilasia nettissivuja yhteen paikkaan kuvien avulla. Kun minulla ei ole selkeää visiota siitä, mitä haluaisin tehdä, niin paras keino voisikin olla tämän päämäärättömän surffailun valjastaminen inspiraation etsintään :)
Hmmmmmm... mitäköhän sitä keksii :)
torstai 22. maaliskuuta 2012
Kuuntelemisen taito
Noniin, yhdet treffit takana ja kutsu uusille jo tullut. Eli yksien treffien kirous kumoutumassa. Mies oli söpö ja komeampi kuin kuvissa. Meillä oli tosi leppoisaa yhdessä ja fyysistä vetovoimaa riitti. Miehellä on tosi lämpimät välit perheeseensä, mikä on ehdottomasti plussaa.
Mutta mutta. Yksi asia jäi mietityttämään. Mies ei tehnyt oikeastaan juuri ollenkaan kysymyksiä ja silloin kuin kerroin juttuja omasta elämästäni, mies ei aina vaikuttanut kuuntelevan kovinkaan tarkasti. Ei tehnyt jatkokysymyksiä. Vaikuttaa sellaiselta ihmiseltä, jolle pitäisi vain höpöttää, mutta itse reagoin aika vahvasti siihen miten "kuuntelevaiselta" toinen vaikuttaa. Eli minusta voi tulla melko hiljainenkin, jos toinen ei osoita selkeitä kiinnostuksen merkkejä sanomaani kohtaan. Jännä juttu on se, että olen huomannut saman ilmiön uudessa kaveriporukassa, jossa jutut tuntuu pyörivän porukan poikien deittailutarinoiden ympärillä. Tuollaisissa tilanteissa sitten kuuntelen ja kyselen, mutta en ala kertomaan omia juttuja, jos toinen osapuoli ei "tajua" kuinka yksipuolista tarinointi on. Jos saa sen vaikutelman, että toista/toisia ei kiinnosta, niin siinä helposti jättää juttunsa kertomatta. Luulen, että juuri tästä syystä olen aina tosissani ihastunut miehiin, jotka ovat todella hyviä kuuntelijoita.
On myös ihan kiva saada positiivisia kommentteja ulkonäöstään, mutta jos samalla tuntuu, että toista ei se päänsisältö niinkään kiinnosta, niin nuo kommentit on jotenkin toisarvoisia. Tämä taitaa olla se syy, miksi olen aiemmin viehättynyt älykkäistä miehistä. He tuntuvat arvostavan älyäni, mikä on minulle huomattavasti suurempi kohteliaisuus kuin ulkonäköni kehuminen.
Nää on nyt sellaisia epäilyksiä, jotka heräsi tämän ihmisen kohdalla. Mutta miehessä oli tosiaan myös paljon hyvää ja minulla on myös kavereita, joiden kanssa jossain vaiheessa tai aluksi tuntui, että tarinointi/kiinnostus on yksipuolista. Syyllistyn joskus itsekin sellaiseen yksipuoliseen paasaukseen ja unohdan kysyä kanssakumppanin ajatuksista. Ja voihan olla, että mies oli niin haltioissaan näkemästään, että päänsisällön selvittäminen jäi vähemmälle huomiolle ;)
Mutta mutta. Yksi asia jäi mietityttämään. Mies ei tehnyt oikeastaan juuri ollenkaan kysymyksiä ja silloin kuin kerroin juttuja omasta elämästäni, mies ei aina vaikuttanut kuuntelevan kovinkaan tarkasti. Ei tehnyt jatkokysymyksiä. Vaikuttaa sellaiselta ihmiseltä, jolle pitäisi vain höpöttää, mutta itse reagoin aika vahvasti siihen miten "kuuntelevaiselta" toinen vaikuttaa. Eli minusta voi tulla melko hiljainenkin, jos toinen ei osoita selkeitä kiinnostuksen merkkejä sanomaani kohtaan. Jännä juttu on se, että olen huomannut saman ilmiön uudessa kaveriporukassa, jossa jutut tuntuu pyörivän porukan poikien deittailutarinoiden ympärillä. Tuollaisissa tilanteissa sitten kuuntelen ja kyselen, mutta en ala kertomaan omia juttuja, jos toinen osapuoli ei "tajua" kuinka yksipuolista tarinointi on. Jos saa sen vaikutelman, että toista/toisia ei kiinnosta, niin siinä helposti jättää juttunsa kertomatta. Luulen, että juuri tästä syystä olen aina tosissani ihastunut miehiin, jotka ovat todella hyviä kuuntelijoita.
On myös ihan kiva saada positiivisia kommentteja ulkonäöstään, mutta jos samalla tuntuu, että toista ei se päänsisältö niinkään kiinnosta, niin nuo kommentit on jotenkin toisarvoisia. Tämä taitaa olla se syy, miksi olen aiemmin viehättynyt älykkäistä miehistä. He tuntuvat arvostavan älyäni, mikä on minulle huomattavasti suurempi kohteliaisuus kuin ulkonäköni kehuminen.
Nää on nyt sellaisia epäilyksiä, jotka heräsi tämän ihmisen kohdalla. Mutta miehessä oli tosiaan myös paljon hyvää ja minulla on myös kavereita, joiden kanssa jossain vaiheessa tai aluksi tuntui, että tarinointi/kiinnostus on yksipuolista. Syyllistyn joskus itsekin sellaiseen yksipuoliseen paasaukseen ja unohdan kysyä kanssakumppanin ajatuksista. Ja voihan olla, että mies oli niin haltioissaan näkemästään, että päänsisällön selvittäminen jäi vähemmälle huomiolle ;)
Ota tyhmempi mies
Nyt tulee sitten jälleen miespostaus, koska nämä jutut pyörii nyt mielessä. Olen menossa kolmen eri miehen kanssa treffeille viikon sisällä. Yksi keittiömestari, yksi arkkitehti ja yksi insinööri (ellei tuo arkkitehti peru ;)
Olen insinöörin ja keittiömestarin kanssa jutellut useamman kerran mesessä. Ihan vastakkaisia ihmisiä. Edellinen vaikuttaa hitaasti lämpeävältä ja aavistuksen konservatiiviselta. Jälkimmäinen on tunteellisen ja liberaalin oloinen luonnonlapsi. Kumpikaan ei mitenkään erityisesti loista älyllään tai nokkeluudellaan, vaikka ihan perusfiksuja ovat. Olenkin pohtinut viime päivinä sitä, miten olennaista miehen älykkyys onkaan suhteen kannalta. Pidin sitä ennen ykkösasiana. Ajattelin, että minut vietellään nimenomaan älyllä. Profiilitekstissänikin erikseen mainitsin etsiväni älykästä miestä.
Asiaa on itseasiassa tutkittu. Geneva School of Business on vuonna 2010 julkistanut tutkimuksen, jonka mukaan avioliitto on 20% todennäköisemmin onnellinen, jos nainen on miestä 27% älykkäämpi sekä vähintään 5 vuotta nuorempi. Lisäksi on tehty tutkimuksia, joiden mukaan onnellisissa avioliitoissa nainen on miestä viehättävämpi. Yksi selitys voi olla se, että tällöin mies panostaa enemmän suhteeseen. Eli kun akateemiset naiset valittavat hyvien miesten puutetta, niin ehkä heidän tosiaan kannattaisi siirtää katseensa duunareihin. Ainakin pitkäaikaisempaa onnea ajatellen.
Hmm. Loppupeleissähän älykkyys ei ole siinä miehessä olennaisinta vaan se, miten paljon mies panostaa suhteeseen. Hieman yksinkertaisempi, palvova mies saattaisikin olla parempi vaihtoehto kuin kylmänkalsea ja etäinen älykkömies.
Mitä mieltä olette?
PS: Aiheesta googlatessa törmäsin tällaisen hauskaan artikkeliin: "The 5 Least Romantic Keys to Happy Relationship" . Siinä selitetään, että parisuhteen onnen saattaisi miehen tyhmyyden ja rumuuden lisäksi taata se, että viettää vähemmän aikaa yhdessä, nukkuu erillään, kumppanin näkeminen vaaleanpunaisten lasien läpi ja seksin aikatauluttaminen.
Olen insinöörin ja keittiömestarin kanssa jutellut useamman kerran mesessä. Ihan vastakkaisia ihmisiä. Edellinen vaikuttaa hitaasti lämpeävältä ja aavistuksen konservatiiviselta. Jälkimmäinen on tunteellisen ja liberaalin oloinen luonnonlapsi. Kumpikaan ei mitenkään erityisesti loista älyllään tai nokkeluudellaan, vaikka ihan perusfiksuja ovat. Olenkin pohtinut viime päivinä sitä, miten olennaista miehen älykkyys onkaan suhteen kannalta. Pidin sitä ennen ykkösasiana. Ajattelin, että minut vietellään nimenomaan älyllä. Profiilitekstissänikin erikseen mainitsin etsiväni älykästä miestä.
Asiaa on itseasiassa tutkittu. Geneva School of Business on vuonna 2010 julkistanut tutkimuksen, jonka mukaan avioliitto on 20% todennäköisemmin onnellinen, jos nainen on miestä 27% älykkäämpi sekä vähintään 5 vuotta nuorempi. Lisäksi on tehty tutkimuksia, joiden mukaan onnellisissa avioliitoissa nainen on miestä viehättävämpi. Yksi selitys voi olla se, että tällöin mies panostaa enemmän suhteeseen. Eli kun akateemiset naiset valittavat hyvien miesten puutetta, niin ehkä heidän tosiaan kannattaisi siirtää katseensa duunareihin. Ainakin pitkäaikaisempaa onnea ajatellen.
Hmm. Loppupeleissähän älykkyys ei ole siinä miehessä olennaisinta vaan se, miten paljon mies panostaa suhteeseen. Hieman yksinkertaisempi, palvova mies saattaisikin olla parempi vaihtoehto kuin kylmänkalsea ja etäinen älykkömies.
Mitä mieltä olette?
PS: Aiheesta googlatessa törmäsin tällaisen hauskaan artikkeliin: "The 5 Least Romantic Keys to Happy Relationship" . Siinä selitetään, että parisuhteen onnen saattaisi miehen tyhmyyden ja rumuuden lisäksi taata se, että viettää vähemmän aikaa yhdessä, nukkuu erillään, kumppanin näkeminen vaaleanpunaisten lasien läpi ja seksin aikatauluttaminen.
tiistai 20. maaliskuuta 2012
Kevättä rinnassa
Onpas jotenkin todella keveä olo :) Suorastaan keväinen olo. Sain viime viikolta niskastani sellaisen mahdottoman, kuukausia kestäneen byrokratiahelvetin ja heti kun siitä vihdoin pääsi eroon niin olo keveni. Se paperihelvetti oli vähän niinkun mun burnoutin metafora. Tuntuu kuin sen kautta nyt sitten ravistin viimeset työuupumuksen rippeet harteiltani.
Pursuilen uusia ideoita projektien suhteen, noissa yhdistysjutuissa. Potentiaalisia työpaikkojakin näyttäisi taas ilmaantuneen markkinoille ja kohta voisi sitten ryhtyä oma-aloitteiseksi työnhaun suhteen.
Kahdet treffitkin luvassa. Ensimmäiset on torstaina kaksimetrisen kokin kanssa. Vaikuttaa tosi rennolta ja hauskalta kaverilta, joka lupasi keksiä jotain erikoisempaa tekemistä. Oli kuulemma miettinyt Korkeasaarta, mut se menee liian aikasin kiinni. Ja nyt höpötti jotain korvapuusteista :) Näistä treffeistä näyttäisi tulevan erittäin epäasialliset, mikä sopii hyvin mun uuteen agendaan eli Pro-Vähemmän-Tylsät-Treffit. Sitten maanantaina menen treffeille arkkitehdin kanssa, joka ei nyt ihan niin hulvattomalta tyypiltä vaikuta mut siihen voinkin sitten testata mun Ilkikurisempi-Daaliah-moodiani.
Kesä tulee - jei!
Pursuilen uusia ideoita projektien suhteen, noissa yhdistysjutuissa. Potentiaalisia työpaikkojakin näyttäisi taas ilmaantuneen markkinoille ja kohta voisi sitten ryhtyä oma-aloitteiseksi työnhaun suhteen.
Kahdet treffitkin luvassa. Ensimmäiset on torstaina kaksimetrisen kokin kanssa. Vaikuttaa tosi rennolta ja hauskalta kaverilta, joka lupasi keksiä jotain erikoisempaa tekemistä. Oli kuulemma miettinyt Korkeasaarta, mut se menee liian aikasin kiinni. Ja nyt höpötti jotain korvapuusteista :) Näistä treffeistä näyttäisi tulevan erittäin epäasialliset, mikä sopii hyvin mun uuteen agendaan eli Pro-Vähemmän-Tylsät-Treffit. Sitten maanantaina menen treffeille arkkitehdin kanssa, joka ei nyt ihan niin hulvattomalta tyypiltä vaikuta mut siihen voinkin sitten testata mun Ilkikurisempi-Daaliah-moodiani.
Kesä tulee - jei!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)