Neljännet treffit

Nyt voi tuulettaa: Daaliah on ollut ensimmäisillä neljänsillä treffeillä sitten viiden vuoden takaisen sinkkuuntumisen! Tämän kunniaksi saatte yksityiskohtaisen treffiraportin.

Tapasimme eilen lähellä proffan uutta asuntoa ja käppäilimme lounaalle ravintolaan, jossa tarjottiin herran kotimaan ruokia. Neljänsillä treffeillä treffikumppanin tuntee jo aika hyvin, joten yhdessäolo tuntui luontevalta. Juttelimme paljon proffan työkuvioista, sillä hän on käymässä läpi aika pahaa urakriisiä ja pohdimme mitä vaihtoehtoja hänellä on. Proffan kanssa on ilo jutella, sillä hän on fiksua seuraa. Välillä hän on hyvinkin "socially awkward", mutta tässä vaiheessa ainakin koen sen vain suloiseksi ja höpsöksi piirteeksi.

Lounaan jälkeen kävelimme proffan uudelle asunnolle ja sepä onkin todella mukava asunto! Jopa mukavampi kuin aiemmat asuntomme Meilahden talossa. Proffan työkaveri lähti ulkomaille töihin ja proffa muutti nyt tämän ihmisen asuntoon. On kiva huomata, että meillä on hyvinkin samanlainen maku asumisen suhteen, klassinen ja luonnonläheinen. Höpöttelimme sohvalla ja proffa halusi "kokeilla" harrastustani. Hän on hyvin kiinnostunut puhumiseen liittyvästä kiinnostuksen kohteestani, joten pidin hänelle ohjatun session, jossa hän pääsi kokeilemaan taitojaan tässä lajissa. Hyvin hän klaarasi.

Siinä sitten istuskelimme ja välillä proffa laittoi kätensä selkänojalle taakseni. Jossain vaiheessa proffa kysyi, että mitäs nyt tehdään? :D Hieronta? Eiköhän se nyt ole itsestään selvää, että jos neljänsillä treffeillä tavataan jomman kumman kotona, niin ajatuksena ei ole vain sohvalla istuskelu. Suutelimme vihdoin. Ja daadadadaa - harrastimme seksiä. Proffa oli kovin innokas ja itse olin pikemmin sillä mielellä, että eihän tässä ole mikään kiire. Proffalla on ehkä ollut vähän pidempi tauko kuin minulla tällä saralla. Seksistä jäi hyvä mieli. Se oli jännittävää, tyydyttävää ja myös hellää, ja miten hyvältä tuntuikaan olla miehen kainalossa. Mikään ei vedä vertoja sille rentoutuksen muotona. Juttelimme hieman siitä, mitä seksin harrastaminen merkitsi ja olimme molemmat sitä mieltä, että "let's not jump into conclusions". Proffalla on kahdet treffitkin sovittuna ensi viikolle kahden eri nettideittinaisen kanssa! :D

Lähdimme lopulta proffan kämpältä seikkailemaan proffan uusiin kotimaisemiin ja eksyimme läheiselle lähiöalueelle. Juttelimme niitä näitä ja puheltiin aikataluistamme seuraavien viikkojen aikana. Sitten lähdin bussilla kohti kaverin tupareita. Proffa kyseli, kuinka kovasti halusin lähteä bileisiin, mutta koska olin tullut Helsinkiin nimenomaan kyseisten juhlien takia, en aikonut jättää niitä väliin.

On mielenkiintoista huomata, miten paljon olen muuttunut 12 vuoden aikana. Olen ollut kaksikymppisenä lähes identtisessä tilanteessa. Harrastin seksiä miehen (eksäni) kanssa, josta pidin paljon, mutta joka edelleen deittaili muita naisia. 20-kymppisenä olin tässä tilanteessa täysin rikki ja mustasukkainen ja halusin tehdä selväksi, että emme voi olla muuta kuin kavereita, koska miehen olisi mielestäni täytynyt tietää välittömästi, haluaako hän minut tyttöystäväkseni. Nyt ajattelen hyvin eri tavalla. Hyvä seksi toi samantapaisen kiintymyksen tunteen kuin 12 vuotta sitten, mutta omistushalun ja mustasukkaisuuden sijasta koen, että nyt olemme syventäneet suhdettamme tällä saralla ja todenneet, että myös suhteen fyysinen puoli toimii. Seksin ei tarvitse merkitä sen enempää. En pitänyt täysin kiinni päätöksestäni, että harrastaisin seksiä seuraavan kerran kun se olisi "rakastelua", mutta harrastin seksiä kuitenkin ihmisen kanssa, josta olen aidosti kiinnostunut ja josta aidosti välitän. Yksi minua mietityttänyt asia oli se, onko välillämme riittävää fyysistä vetovoimaa ja kemiaa ja nyt tiedän, että sitä on.

Oksitosiinin hiipuessa vähitellen kehosta, reaktiona on aina väistämättä lievä laskuhumala. Tiedän kuitenkin kokemuksesta, että kehoni hormonit tasoittuvat hyvin pian ja ettei minun tulisi tehdä liian suuria päätelmiä tuntemuksistani muutama päivä seksin jälkeen. Liiallinen kiintymisen tunne kaikkoaa ja epätoivoinen tarve tietää tarkalleen "minne suhde on menossa" haipuu. Asiat kulkevat omalla painollaan. Jos olemme toisillemme sopiva pari ja molemmat toivoo suhteen etenevän, se etenee. Tänään proffalta tulikin taas kuulumistenkertomisviesti ja oli mukavaa, ettei hän viitannut millään tavalla harrastamaamme seksiin. Se oli merkityksellistä ja suhdettamme syventävää, mutta olisi tuntunut banaalilta antaa sille tiettyjä sanallisia määreitä tai merkityksiä. Seksi on loppujen lopuksi suhteen muodostumisen kannalta hyvin arkinen asia, vain osa kokonaisuutta, omalla kohdallani kuitenkin niin tärkeä osa, etten voisi ilman sen toimivuutta viedä suhdetta eteenpäin. Säännöllinen seksielämä on, myönnettäköön, ykköshaaveeni tällä hetkellä. Voin kuvitella sen osaksi suhdettani proffaan ja tämän selville saaminen teki näistä erittäin hyvät neljännet treffit.

Kuningatar

Aina välillä kauhistun omaa vallan- ja kunnianhimoani. Se nousee pintaan silloin, kun olen asettanut itselleni jonkin päämäärän. Aina taitoni tai motivaationi ei ole riittänyt siihen, että olisin saavuttanut kyseisen tavoitteen, mutta aina välillä härkäpäisyyteni vie minut sinne minne haluan. Nyt kun olen pyöritellyt mielessäni bisnesideaani, Napoleon-kompleksi heräilee aina säännöllisin väliajoin: kukaan ei voi pysäyttää minua!

Olen viimeisen puolen vuoden aikana seurannut kahta hyvin voimakastahtoista naista, jotka ovat molemmat hyvin päämäärätietoisia ihmisiä. Heissä on paljon samaa, mutta niin paljon eroavaisuuksia, etteivät he voi sietää toisiaan. Suurin ero näiden kahden kanssa on se, että toinen etenee kyynärpäätekniikalla, toisia tieltään ja alaspäin puskien, hajota ja hallitse -tekniikalla. Toinen tekee toisille ihmisille palveluksia ja väläyttelee uusia mahdollisuuksia ja voittaa heidät puolelleen hurmaavalla persoonallaan. On tietenkin ilmiselvää, kumpaa naista arvostan enemmän.

Olen pohtinut paljon omaa johtajuuttani ja tapaani viedä asioita eteenpäin. Olen aiemmin sortunut jyräämiseen, mutta olen mielestäni kehittynyt vuosien mittaan parempaan suuntaan. Uskon ihmisten kuuntelemiseen ja luottamuksen rakentamiseen. Haluan voittaa ihmiset puolelleni. Jos oman tahtonsa puskee väkisin läpi, on suuressa vaarassa "menettää" ihmiset, joiden kanssa tekee yhteistyötä. Saat ehkä tahtosi läpi, mutta kyseiset ihmiset eivät enää mielellään tee yhteistyötä kanssasi, mikä kostautuu jatkossa.

Johtajana naisen on otettava vahvatahtoisen, mutta lempeän kuningattaren rooli.

Rakkauselämässäni olen leikkinyt prinsesssaa. Mutta nyt tämä rooli on alkanut kyllästyttämään. Vetäisin palmikon nutturalle, leväytin tornin oven selälleen ja harpoin puolimatkaan proffan luo. Näemme lauantaina ja prinsessa saa tehdä tilaa femme fatalelle!

Huterasti eteenpäin

Aikamoista tunteiden vuoristorataa on ollut tämä viikko. Ensin olin työmatkalla, jossa tapasin ihania, innostavia ihmisiä ja olin vakuuttunut siitä, että mikä tahansa on mahdollista, jos niin päättää. Sitten tulin takaisin ja arki löi päin pläsiä ja oravanpyörä ahmaisi sisäänsä. Omat toiveet ja visiot uhkaavat hautautua vahvempitahtoisten ihmisten mielenliikkeiden alle ja tekisi mieli sanoutua irti kaikesta! Pitäkää tunkkinne! Minulla on omat arvoni ja minun on toimittava niiden mukaisesti! Mieluummin tekisin köyhänä omien toiveideni mukaista merkityksellistä työtä, kuin muiden visioimaa bulkkipaskaa tai sitoutuisin työskentelemään sellaisten ihmisten kanssa, jotka kohtelevat toisia kuin orjakansan edustajia.

Ei työelämästä voi selvitä hengissä, muuten kuin pitämällä huolta itsestään ja tekemällä muusta elämästä merkityksellisempää. Olen taas saanut muistutuksen siitä, etten voi laiminlyödä liikuntaa: muuten hajoaa sekä kroppa että mieli. On mentävä liikkumaan, vaikka sillä hetkellä ei jaksaisi. Jos menen, jaksan helpommin mennä seuraavan kerran ja jaksan muutenkin paremmin.

Tarvitsen elämääni kipeästi rakkautta. Sitä tarvitsee niin mieleni kuin ruumiini. Tarvitsen lepopaikan ja hyväksyntää, joka ei perustu suorituksiini. Tarvitsen elämälleni muun keskipisteen kuin työn. Proffa on pyörinyt mielessäni viime päivinä ja olen alkanut odottaa tapaamistamme. Miten hidasta tämä onkaan! Olemme aloittaneet kirjoittelun marraskuun lopulla! Vuosi sitten olisimme voineet tavata helposti viikossa neljä kertaa vain kävelemällä raput ylös tai alas! Voi kuitenkin olla, että tarvitsen näin paljon aikaa tutustumiseen ihan totutellakseni ajatukseen parisuhteesta ja käydäkseni läpi pelkojani. Proffa on ollut sanansa mittainen mies ja järjestelmällisen ystävällinen, sinnikäskin, koska olen halunnut pysyä prinsessatornissani - piilossa, näennäisesti turvassa. Seuraava tapaaminen voi olla se hetki, kun heitän avaimen ikkunasta alas.

Yhteensopivat

Sika Mieheksi kirjoittaa blogissaan, miten paljon arvokkaampia vapaus ja vapaa-aika ovat rahaan verrattuna. Enpä voisi olla enempää samaa mieltä. Vaikka koenkin työni merkitykselliseksi ja mielekkääksi, se syö naista. Rahalla upgreidattu elämä, hyvä ruoka tai tavarat eivät korvaa tätä oravanpyörää, jossa omia tuntemuksia ei ehdi jäädä kuulostelemaan tai pitämään huolta itsestään ilman, että sekin tuntuisi suoritteelta - yritykseltä viettää vähäisen vapaa-aikansa niin, että jaksaisi töissä. Ei työn pitäisi olla elämän keskipiste. Muistelen jopa kaiholla burnout-vuottani 2012, jolloin en gradun lisäksi tehnyt oikeastaan muuta kuin hengasin kavereiden kanssa kaupungilla.

Yrittäjyys tulee tekemään elämästäni hyvin työntäyteistä, mutta silloin minulla on ainakin vapaus päättää aikatauluistani. Jos väsyttää, voin nukkua puoleen päivää, jos tilanne sallii, voin ottaa muutaman päivän vapaan keskellä viikkoa. Voin luoda omat tavoitteeni ja oman rytmini niiden saavuttamiseksi. Uskon, että tämä yrittäjyyden joustavuus sopii minulle paremmin kuin tasaisen tappavat aamuherätykset ja puuduttava rutiini, vaikka päivät olisivatkin usein pitkiä.

Tänään minulla oli pitkästä aikaa järjestää koti ja ottaa hieman rennommin. Huomenna lähden taas työmatkalle, mutta sekin on mukavaa vaihtelua rutiineihin. En ole käynyt Tanskassa vuosiin ja ohjelma ei ole niin kiireinen, ettenkö ehtisi nauttia vähän turistitunnelmistakin.

Kävin tällä viikolla nettitreffeillä turkulaisen miehen kanssa, joka oli todella kiva, mutta ei lainkaan minulle sopiva. Olisin pitemmällä tähtäimellä tuntenut itseni todella holtittomaksi tämän säntillisen ihmisen rinnalla. Kaipaan myös vakautta, mutta olen kuitenkin pohjimmiltani spontaani seikkailijaluonne ja arvaamatonkin.

Nuori Kolli seurustelee! :) Olen kuullut raportteja pitkin matkaa ja tuntuu, että Kolli on löytänyt itselleen sopivan kumppanin: naisen, joka ei loukkaannu hänen vittuilustaan ja härskeistä vitseistään.  Ei kukaan meistä ole toivoton tapaus, tarvitaan vaan yhteensopiva vastinkappale, oikeanlainen elämänvaihe ja vastaanottavainen sydän - ja Daaliah valmentajaksi ;)

Proffa haluaa edelleen tavata. Hän yrittää murtaa muurin, jonka olen rakentanut kolmansien treffien taakse. Hän yrittää osoittaa minulle, ettei ole kävelemässä ulos ovesta, jonka niin auliisti olen aukaissut sepposen selälleen ja viitoittanut tien sen luo exit-merkein - pois elämästäni. En luota vieläkään, mutta miehen sinnikkyys herättää ajatuksia. Serkkuni kertoo tarinaa siitä, miten hän ei lämmennyt tulevalle aviomiehelleen kuin vasta kosketuksen kautta. Niin kauan kun serkkuni mies herrasmiehenä piti näppinsä kurissa, serkkuni ei oikein osannut ottaa häntä tosissaan tai tuntenut riittävää yhteyttä. Miten tärkeä rooli kosketuksella onkaan suhteiden syntymisessä? Voiko nainen ja mies rakastua toisiinsa ilman sitä? Onko yhteensopivuus todennettavissa vain kosketuksen kautta? Olen neljästi hullaantunut miehestä ja jokaisella kerralla yhteys syntyi yhtäaikaa kehon ja mielen kautta. Proffan kohdalla olen väistänyt kosketuksen - kai pelkään mitä tapahtuisi jos en väistäisikään.

Tarvittavat eit

Tänään taas tajusin, miten mahtava työ minulla on. Se vie minua juuri siihen suuntaan, mihin haluan mennä ja se on rakennuspalikka urallani. Vaikka joskus tuntuu, että tämä elämä on vain sekavaa poukkoilemista. huomaan, että olen ollut sittenkin johdonmukainen. Olen aina opiskellut ja tehnyt työkseni vain sellaisia asioita ja aloja, jotka ovat minulle merkityksellisiä ja tärkeitä. Siksi koen olevani nyt oikealla uralla - nimenomaan uralla, sillä itse valisemallani ja itse uurtamallani.

Olen välilä laiska ja aikaansaamaton, mutta olen ymmärtänyt, että luonteeni on vahvuuteni. Minusta pidetään ja olen miellyttävä yhteistyökumppani. En provosoidu ja olen ratkaisukeskeinen. Joudun tekemään töitä todella hankalien ihmisten kanssa, jyrien, jotka kyllä menestyvät, mutta vain, koska ovat päällekäyviä ja aggressiivisia. Heidän on tehtävä tuplasti töitä, koska heitä ei lähestytä. Minun strategiani tulee olemaan ja se on, erilainen. Minä olen se, jonka kanssa halutaan tehdä yhteistyötä.

Etsin pitkään töitä ennen kuin löysin nykyisen projektini. Minulle sanottiin monta kertaa ei. Sitten löysin sen oikean työn, jota en olisi löytänyt, jos minulle olisi sanottu aiemmin kyllä. Uskon, että tilanne on tismalleen sama rakkaussuhteiden kanssa. Monen tuttavuuden on tyrehdyttävä, jotta olisi tilaa sille sopivalle ihmiselle.

Maaliskuu

Oli ihana viikonloppu. Yllättävä ja rentouttava. Olin kahtena iltana pomppimassa tanssilattialla vanhojen ja uusien ystävien kanssa.

Työviikkokin oli antoisa. Ymmärsin, että työelämää tai yrittäjyyttä ei voi sietää, ellei salli itselleen epäonnistumia.

Proffan piti tulla viikon päästä käymään, mutta en halunnut, että hän tulee. En kestä miessuhteisiin liittyvää ahdistuksen tunnetta. Mieluummin karkaan ikkunasta. Nähdään ehkä kuukauden päästä, mutta en halua, että ollaan välissä yhteydessä. Ahdistaa. Tämä on joko merkki omasta sitoutumiskammostani tai siitä, että tämän suhteenpoikasen dynamiikka ei ole kohdallaan. Time will tell.

Minulla on uusi ystävä Turussa. Hullu, ihana, fiksu, kaunis.

Kevät saa tulla.