tiistai 28. helmikuuta 2012

Elokuvasuosituksia

Katsoin viime yönä Oscar-gaalan. Ei ollut edes tarkoitus, mutta huomasin olevani vielä kolmelta hereillä, niin viritin sitten kaksi kuukautta teloillaan olleen telkkarini käyttökuntoon. Gaalaa oli ihan mukava seurata, koska olin loppujen lopuksi nähnyt aika monen ehdokaselokuvista ja seurana oli kaveri chatin päässä.

Gaalassa hehkutettiin kivalla tavalla elokuvaa taidemuotona. Minähän olen ollut aina hirmuinen elokuvafani. Viime vuonna on musiikki tullut kilpasille, mutta elokuvaa kohtaan tunnen kuitenkin edelleen vahvinta rakkautta. Näistä viime vuoden palkituista elokuvista voin suositella ainakin näitä.

Martin Scorcese: HUGO


Tämä elokuva pitää nähdä ehdottomasti elokuvateatterissa 3D-versiona. Se on visuaalisesti ja myös tarinaltaan erittäin kaunis 1920-luvun Pariisin sijoittuva elokuva. Pieni poika menettää yllättäen kelloseppä-isänsä ja päätyy kellokoneistojen hoitajaksi  rautatieasemalle. Hugo yrittää töiden ohessa korjata kellokoneiston avulla toimivaa pientä metallimiestä, automatonia, jonka uskoo pitävän sisällään viestin hänen isältään. Rautatieaseman lelukaupan pitäjä, vanha mies, saa vahingossa käsiinsä Hugon isän automatonin korjausohjeita sisältävän muistikirjan ja "takavarikoi" sen Hugolta tämän mieliharmiksi.  George Méliès -nimisellä miehellä on omat salaisuutensa, jotka liittyvät jollain tapaa automatoniin. Hugo sai Oscareita ainakin visuaalisista tehosteista ja äänistä. Pidin elokuvan tunnelmasta ja elokuvahistoriallisuudesta. Siinä on myös mainioita sivuosarooleja. Muun muassa Borat-elokuvasta tunnettu Sasha Baron Cohen tekee elokuvassa huikean sivuosaroolin aseman turvallisuuspäällikkönä


Tate Taylor: PIIAT (The Help)

1960-luvun Amerikkaan sijoittuva elokuva kuvaa, millaisissa olosuhteissa mustat "kotipiiat" työskentelivät valkoihoisten kodeissa. Osa perheistä muun muassa halusivat, että piika käy eri vessassa kuin perhe, koska he pelkäsivät tämän tartuttavan tauteja. Heitä saatettiin myös syyttää aiheetta varkauksista tai testamentata eteenpäin ikäänkuin he olisivat edelleen orjan asemassa. Rohkea valkoihoinen toimittajatyttö, joka on itsekin mustaihoisen piian kasvattama, ryhtyy radikaaliin projektiin ryhtyessään keräämään piikojen tarinoita kirjaa varten. Myös tässä elokuvassa on hieno kavalkadi erilaisia hahmoja. Ehkäpä ikimuistoisin on rääväsuisen Minny Jacksonin hahmo, jonka kekseliäs tapa nöyryyttää hirviömäistä ex-pomoaan toimii koko elokuvan keskipisteenä. Minnyä näytellyt Octavia Spencer voitti Oscarin roolistaan.

Lisäksi, nyt gaalan katsottuani, haluan ehdottomasti nähdä ranskalaisen The Artist -leffan, joka kuvaa 1920-luvun mykkäelokuvien maailmaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti