Yksi iso asia on tapahtunut sitten viime postauksen: olen perustanut yrityksen. Se on ollut olemassa reilun kuukauden. Aika monta epävarmuuden hetkeä piti käydä läpi ennen kuin kaupparekisteripaperit uskalsi lähettää, mutta nyt tuntuu hyvältä. Ja enhän minä ole yksin tämän kanssa - minulla on yhtiökumppaneita.
Oikeastaan elämääni ei mahdu nyt juuri muuta kuin yhtiötoverit, mies, sisko ja satunnaiset tapaamiset kaverien kanssa, joista suurin osa asuu muualla kuin Turussa. Joker kommentoi edelliseen postaukseeni lastentekoon liittyen siitä, miten ihmisen on hyvä huolehtia myös muista kuin itsestään. Olen samaa mieltä, mutta en ole varma tarvitseeko huolenpidon kohteen olla lapsi. Minulla huolenpidon kohteita ovat organisaatiot ja niihin kuuluvat yhteisöt ja ihmiset, jollakulla toisella huolehdittavana voi olla sukulaiset tai lemmikit.
Minun ei tällä hetkellä tarvitse juurikaan huolehtia itsestäni. Isän alkoholismi ja kuolema, ero kitkuttelevasta parisuhteesta, loppuunpalaminen ja taloudelliset ongelmat ovat menneitä huolia ja 20 vuoden murehtimisen jälkeen minusta tuntuu, että nyt olen tasapainossa. Elämässäni ei ole enää enegiasyöppöjä ja ympärilläni on ihmisiä, jotka pitävät minusta huolta.
Nyt minulla on energiaa pitää huolta omasta yrityksestä ja yhtiökumppaneistani. Yrityksen rahoitus on vastuullani ja on erittäin tyydyttävä tunne, kun työ alkaa tuottaa tulosta, ja useamman ihmisen työllistyminen yrityksen kautta alkaa muuttua todellisuudeksi. Oman yrityksen perustamisen taika on valinnanvapaudessa. Sain itse valita kenen kanssa yrityksen perustin ja saan itse valita, kenen kanssa teen töitä. Valitsen kenestä pidän huolta.
